Jussilta Uutisia ja tietoa

Stingereitä sisään ja kenraaleita ulos

Uutisssa on tänään kerrottu olalta ammuttavien Stinger-ilmatorjuntaohjusten hankkimisesta ja kenraaleiden virkojen vähentämisestä.

Olen vuosikausia esittänyt, pyytänyt ja vaatinut hankkimaan Stingereitä, joten minun pitäisi periaatteessa olla tyytyväinen - vaan en ole. Uutisissa on nimittäin kerrottu, että hankitaan vain satoja lähi-ilmatorjuntaohjuksia. Oikea suuruusluokka olisi mielestäni ollut 10 vuotinen sopimus, jonka mukaan olisi joka vuosi toimitettu Suomeen luokkaa 2000 ohjusta.

Kenraalin virkojen vähentämistäkin olen vaatinut useissa kirjoituksissani. Nyt uutisoitiin, että kun ensi vuonna jää eläkkeelle kolme kenraalia, niin ne virat samalla lakkautetaan (uutisen sanamuoto ei ollut tällainen, mutta sisu on). Tähän päätökseen olen tyytyväinen - kun kerran joukkojen määrä suorastaan romahtaa, niin pitää sen näkyä myös kenraalien määrässä. Toivottavasti jatkoa seuraa samaan suuntaan - tai vieläkin parempi olisi että sodan ajan joukkojemme määrää nostettaisiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

http://fi.wikipedia.org/wiki/FIM-92_Stinger
Kävin päivittämässä tietoja Stinger puolustusohjuksista, "FIM-92 Stinger on olalta laukaistava infrapunahakuinen ilmatorjuntaohjus", näitä nyt pitäisi Suomella olla vähintäinkin nuo yllä mainitut määrät.

Juhani Putkinen

Infrapunahakuista ohjusta on mahdollista harhauttaa heittämällä koneesta/kopterista soihtuja.

Stingerissä on suhteellisen hyvin kehittynyt ohjelmisto, joka melko hyvin osaa erottaa soihdut varsinaisista kohteista.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Miksi vanhoista venäläisistä ohjuksista pitää luopua?
Voi niillä ampua vaatimattomampiin kohteisiin, vaikkapa paikallan oleviin.

Käyttää ne pitää, ja ainakin harjoituksissa.

Juhani Putkinen

Olen samaa mieltä kanssasi Markku.

Luopumista perustellaan parasta ennen päiväyksen umpeutumisella.

Kyllä toiseksi paras on parempi kuin ei ollenkaan. Vanhoja Streloja ja Igloja voisi ampua useita ohjuksia samaan kohteeseen - nehän ovat jo olemassa, siinä mielessä ilmaisia.

On hyvä, että Stingereitä hankitaan, mutta määrät ovat kuin hyttysen pissa meressä. Siksi venäläisistä ohjuksista ei saa luopua. Joku kotimainen firma voisi tarvittaessa putittaa heikoimpia kohtia paremmaksi.

Keijo Korhonen

Mistä oikein päättelit, että Iglan tai Strelan ohjuksia ei ammuttaisi tai olisi ammuttu kaikkia mahdollisia harjoituksissa? Enkä tiedä onko tuossa nyt hirveästi järkeä, jos on säilötty ylimääräisiä ohjuksia mahdollista konfliktia varten. Nja nyt mentäisiin aseesta luovuttaessa Lohtajalle tai muualle räiskii ilmaan huvikseen ohjuksia, kunhan nyt saatiin kaikki ohjukset ilmaan.

Myös pitäisin mielessä kyllä ihan meidän varusmiesten ja kantahenkilökunnan turvallisuuden kannalta ehkä vähän outona ajatuksena, että vanhentuneita ohjuksia käytäisiin pakotettuna ampumaan. Toki en nyt tiedä onko tuossa todella kovin suurta riskiä ja kuinka hyvin tunnetaan noiden ohjusten toiminta polttoaineen vanhentuessa. Itse ehkä en lähtisi leikkimään tuollaisten kanssa, koska ei mikään nallipyssy ole. Eiköhän kuitenkin puolustusvoimat loppujen lopuksi keksi ne parhaimmat keinot kuluttaa tai hävittää nämä vanhenevat aseet.

Juhani Putkinen

Uusi Suomi haluaa, että kirjoittajat esiintyvät omalla oikealla nimellään ja omalla oikealla tunnistettavalla kasvokuvallaan - niin minäkin haluan kommentoijieni tekevän.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Noita stingereitä taisi olla jo silloin kun itse kävin armeijan, eli aika kauan aikaa sitten, niin että onko tuo jo vähän vanhentunut ase ? Olisiko jopa niin vanhaa teknologiaa, että patentit on vanhentuneita ja piraatti-stingereitä voisi alkaa jo tekemään itse sen 2000 kpl/v ?

Juhani Putkinen

Stinger on tosiaankin nimenä jo hyvin vanha. Siitä on kuitenkin vuosien mittaan kehitetty useita modernimpia versioita. Nykyinen Stinger on hyvin erilainen alkuperäiseen nähden.

En tiedä onko Stingerillä voimassa olevia patentteja, mutta suoran kopion valmistaminen ei sovi suomalaiseen tyyliin. Oman paremman version kehittäminen taas maksaisi maltaita ja ottaisi pirusti aikaa. Se oma versio saattaisi sitten olla kohta huonompi ja kalliimpi kuin samaan aikaan ostettavissa oleva originaali ohjus.

Voisi myös vaikuttaa valtioiden välisiin suhteisiin epäedullisesti sellainen kopiointi.

Käyttäjän HeikkiFossi kuva
Heikki Fossi

Stingereillä afgaanit ratkaisivat sodan venäläisiä vastaan.

Juhani Putkinen

Heikki: "Stingereillä afgaanit ratkaisivat sodan venäläisiä vastaan."

Stingereillä oli tosiaankin suuri merkitys:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Afgan...

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Rahaa valtiolta löytyy tankkeihin ja ohjuksiin, muttei reumasairaalaan tai lasten sairaalaan! Miksei rakenneta valtion rahoilla sairaaloita ja järjestetä kansalaiskeräystä yksityisille säätiöille asevarusteluun?

Siksikö koska sairaaloista tulee tuloja yksityiselle säätiölle, mutta asevarustelu ei ole kuin menoerä?

Juhani Putkinen

Valtion tärkein tehtävä on puolustaa kansalaisiaan ulkoista uhkaa vastaan. Suomen ja suomalaisten tapauksessa se ulkoinen uhka on imperialistinen roistovaltio Venäjä.

On erinomainen asia, että Suomi hankkii hyvää puolustusmateriaalia edulliseen hintaan.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

No tässähän se vastaus tuli samaan aikaan,kuin kommentissani tuota kyselin.
Juhanin kanta nyt tiedetään jo pitkältä ajalta,eli ei mittään uutta länsirintamalta,vaiko itärintamalta.Vaikka otetaan pitkä historia huomioon,niin mikä on se asia nykypäivänä,mikä antaa aiheen siihen pelkoon,että sieltä lähdettäis tänne päin tulemaan,niinkuin joskus silloin ennen.Miksi venäjä,miksei joku muu "roistovaltio" ?

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #17

Venäjän ensisijaisena tavoitteena on valloittaa kaikki ne alueet "takaisin", jotka ovat joskus olleet Venäjän vallan alla - Viro, Latvia, Liettua, Suomi, Georgia, Ukraina, Puola, Unkari, Tshekki, Slovakia, Slovenia, Romania, Bulgaria, Armenia, jne.

Venäjä vain odottaa sopivaa tilaisuutta hyökätäkseen jälleen Suomen kimppuun. Valitettavasti Halosen 12 vuotta kestäneen ylipäällikkyyden aikana Suomen puolustuskykyä heikennettiin erittäin paljon ja puolustusvalmius ajettiin olemattomiin.

Kun Halosesta on nyt onneksi päästy eroon, niin Suomen puolustuskykyä pitää vahvistaa kaikin voimin, sekä puolustusvalmiutta pitää kohottaa.

Venäjän tavoitteista tällä suunnalla lisää täällä:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaj...

Käyttäjän jp68 kuva
Juha Porola Vastaus kommenttiin #19

Venäläiset ei kunnioita muuta kuin voimaa. Sitä varten pitää olla aina tavaraa takataskussa pahanpäivän varalle ja hyviä liittolaisia tulemaan apuun tarvittaessa.

Tiedätkö jussi,onko nykyisissä stingerissä mahdollista valita etukäteen asetukset että mitä kohdetta sillä ammutaan? esim. hekoa tai lekoa?

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #30

Juha: "Venäläiset ei kunnioita muuta kuin voimaa. Sitä varten pitää olla aina tavaraa takataskussa pahanpäivän varalle ja hyviä liittolaisia tulemaan apuun tarvittaessa."

Näin on. Onneksi Halosen aikainen käyttökelpoisen puolustusmateriaalin massamainen hävittäminen näyttäisi olevan ohi ja hankitaan hyvää puolustusmateriaalia. Liittolaisia valitettavasti ei ole.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #30

Juha: "Tiedätkö jussi,onko nykyisissä stingerissä mahdollista valita etukäteen asetukset että mitä kohdetta sillä ammutaan? esim. hekoa tai lekoa?"

En tiedä. Jonkinlaista hahmontunnistusta ja maalin automaattista valintaa on.

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Olen Markku Laitisen kanssa samaa mieltä.Asiat tärkeysjärjestykseen,kun liikoja rahoja ei ole.Minun listallani ne pyssyt,patruunat sun muut sotavempeleet on siellä viimeisenä.Kyllä minä puolustusvoimat hyväksyn ja niille tarpeelliset pelit,sun vehkeet..mutta,jos sitten joskus myöhemmin..
voisi tietysti tällaisten keskustelujen tiimoilta kysyä,että millaista sotaa tässä odotellaan,mistä päin ja ennenkaikkea kuinka pian,kun näillä panssareilla ja stringereillä on niin kiire,että ne pitää ostaa pahimpaan lama-aikaan??

Juhani Putkinen

Panssarit ja Stingerit pitää ostaa silloin kun niitä on edulliseen hintaan saatavissa ja ennen kuin imperialistinen roistovaltio Venäjä taas hyökkää Suomen kimppuun.

Ennen Talvisotaa ei ostettu puolustusmateriaalia "ruostumaan" ja "säästettiin rahaa". Siinä meinasi käydä huonosti ja tuli turhia menetyksiä.

Talvisodan jälkeen jopa demari Väinö Tanner, joka oli vastustanut varustautumista totesi: "Valtiovarainministeri Väinö Tanner tunnusti alkuvuodesta 1941 varustautumattomuuden Talvisotaan olleen mielettömyyttä: ”puhdasta säästämistä olisi ajoissa varautuminen ollut.”[ii]"

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Kalli...

Käyttäjän jp68 kuva
Juha Porola

On erittäin järkevää ostaa käytettyä ja hyväksi todettua sotatarvike arsenaalia edullisesti silloin kun sitä on saatavilla.

Saksalaisten tekemät leopardit on parasta tavaraa mitä rahalla saa, sopivasti sisäänajettuina ja lastentaudesta vapaina ne edullisesti käytettyinä ostetuttuina ovat järkiostos armeijallemme.

Stingereillä pystytään kiistämään ainakin paikallisesti vihollisen ilmaherruus matalilta lentäviltä koneilta.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #31

Juha: "Stingereillä pystytään kiistämään ainakin paikallisesti vihollisen ilmaherruus matalilta lentäviltä koneilta."

Stingereiden parhaisiin ominaisuuksiin kuuluu, että sissit voivat kantaa niitä tarvittaessa mukanaan mihin hyvänsä, joten vihollinen ei saa vapaasti pitää sissijahtia taisteluhelikoptereillaan.

Tärkeiden kohteiden suojaukseenkin ne olisivat hyviä, niitä vaan pitäisi olla oleellisesti enemmän.

Crotaleilla varustetut Pasit ovat hyviä omaan tarkoitukseensa. Panssarivaunukomppanioillemme pitäisi saada moderneja tela-alustalla olevia ilmatorjuntajärjestelmiä. Hybridi voisi olla paras (sekä tykki, että ohjukset integroituna samalla alustalla).

Käyttäjän HannesV kuva
Hannu Valjakka

Toistan miksi venäjä hyökkäisi nykyaikana suomen kimppuun?

Juhani Putkinen

Imperialistinen Venäjä

Imperialistinen Venäjä on noin 500 vuotta vanha - eikä Venäjä ole oikeastaan sen vanhempi. On mielenkiintoista tutustua eri kansojen historiaan. Esimerkiksi Georgia, jonka kimppuun Venäjä hyökkäsi jälleen elokuussa 2008, on ikivanha sivistysvaltio. Georgialla oli oma kirjainmerkistönsä ja kirjallisuutensa jo 5. vuosisadalla.

Venäjä on tietenkin tavalleen uskollisena valehdellut oman historiansa pitkäksi ja loistokkaaksi, mutta kannattaa katsoa faktoja ja tehdä itse johtopäätöksiä. Venäjä on hyvin myöhäsyntyinen, eikä venäläisiäkään ole ollut kauan olemassa.

Keskiajalla ja kauan sen jälkeenkin suurvaltoja olivat mm. Liettua ja Puola - Venäjästä ei ollut hajuakaan. Mm. Kiova ja Riika olivat osa Liettuaa myöhäiskeskiajalla[i] - raja oli lähellä mitätöntä kyläpahasta Moskovaa. Vuonna 1263 Liettuan kuningas oli sotaretkellä Brjanskissa. Vilna on perustettu 1323, silloin Liettuan alaisuudessa olivat myös Minsk ja Kiova.[ii]

Mongolit, eli tataarit valloittivat ”venäläisten” alueet vuoteen 1240 mennessä[iii] - venäläiset ovat viikinkien ja tataarien sekarotuinen tulema.

Liettua löi mongolit Mustalla merellä vuonna 1368 ja piiritti Moskovaa.[iv] Venäjän oikeastaan pitäisi kiittää Liettuaa, siitä, että Liettua vapautti Venäjän tataarimiehityksestä.

Ennen Iivana Julmaa ei ollut mitään Venäjää olemassakaan, vaan vain keskenään sotivia ruhtinaskuntia. Moskova (Iivana III) alisti Novgorodin vuonna 1477.[v] Novgorod oli hyvin länsimainen alue,[vi] sitä tataarit eivät miehittäneet.

Venäjän historiankirjoissa ylpeillään ns. Rusista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Rus kuului kiinteänä, valloitettuna ja ei-itsenäisenä osana mongolivaltioon.[vii] Mongolivallan loppuna pidetään vuotta 1480.[viii]

Slaavit (orjat) muuttivat kaupunkeihin vasta 1800-luvulla.[ix] Sitä ennen (Venäjän alueen) kaupungeissa asui lähinnä ulkomaisia kauppiaita virkamiehiä ja papistoa. Esimerkiksi Hansan kauppareitit toivat Venäjän alueelle hollantilaisia ylimyksiä.

Moskovan historian katsotaan alkavan vuodesta 1147.[x] Moskovan ruhtinaskunta oli vuonna 1261 yksi monista ja vallaltaan vähäinen (kylä).[xi]

Suuriruhtinaskunnat tappelivat keskenään. Noin vuonna 1327 Moskova tukeutui mongoleihin, Tveriläiset liettualaisiin.[xii]

Varsinainen Bysanttilaisuus saapui Rusiin vasta 1300-luvulla. Silloin Kreikan valtakunta alkoi kukoistamaan uudelleen.[xiii]

Venäjän slaavinkielinen kirjallisuus alkoi 1100-luvun kronikoista. Vanhin säilynyt teos on vuodelta 1056/1057. 1300-luvulta aletaan puhumaan vanhavenäjästä. Venäläiset kutsuvat kaikkea ennen Pietari Suurta tuotettua tekstiä kirkkoslaaviksi.[xiv] Kannattaa huomata, että se kirkkoslaavi ja kyrilliset kirjaimet ovat bulgarialaista tekoa, eikä suinkaan venäläistä. Bulgaria oli aikoinaan mahtava valtakunta.

Vuonna 1488 nimitettiin Rjazanin Jonan Moskovan metropoliitaksi ilman Konstantinopolin osallistumista. Tämä merkitsi irtaantumista Kreikasta. Jona tuki Moskovan hallitsijoita näiden Rusin yhdistämiseen tähtäävässä politiikassa.[xv]

Ajatus maailman valtiudesta yhdistyi vanhaan ajatukseen Rusin yhtenäisyydestä (vuonna 1492 suuriruhtinas Iivana Suuri). ”Moskova ei ollut enää Rusin puolustaja pakanoita vastaan vaan kaikkien maailman oikeauskoisten turva”.[xvi]

”Lännen käsitys idästä irrallisena, Euroopasta erillisenä kokonaisuutena ja tämän pohjalta muodostunut Keski- ja Pohjois-Euroopan alkava "ryssän­viha" syntyivät vähitellen 1300-luvulta lähtien. Moskovan uusi asema siirsi jännitteen lopullisesti Rooman ja Moskovan välille. Näiden väliin ja rajalle jääneiden maiden uusi identiteetti muodostui tästä asetelmasta 1400- ja 1500-lukujen kuluessa. Sitä ilmentävät muun muassa juuri venä­läisiin kohdistunut viha sekä puolalaisten, ukrainalaisten, unkarilaisten, balttien ja suomalaisten käsitys omasta lähetystehtävästään lännen etu­vartiona idän barbaareja vastaan. On kuitenkin syytä huomata, ettei 1400-luvun Moskova ollut edes Novgorodin liittämisen jälkeen suuri valta­kunta. Esimerkiksi Puola-Liettua oli koko ajan sitä suurempi.”[xvii]

”Moskovaan liitettiin aluksi Jaroslavl (1463), Perm (1472), Rjazan (1521), Rostov (1474), Tver (1488), Udmurtia (1489), Vjatka (1489), Verhovin (Kalugan ja Tulan alue) ruhtinaskunnat (1494), Jugori (1499), Severskin maa (Cernigov) (1503), Pihkova (1510), Smolensk (1514) ja Kostroman ja Vologdan alueet (1517). Lopputulos oli se, että suveree­neista ruhtinaista tuli Moskovan valtion palveluaatelisia eli virkamiehiä. Suuri osa suvuista menetti prosessissa henkensä.”[xviii]

Iivana III tuhosi Novgorodin vuonna 1477.[xix]

Nykyaikaisen Moskovan ja Venäjän syntyjakso sijoittuu kiistatta Iivana Julman aikaan (1533-1584).[xx]

Kannattaa huomata, että Venäjän laajeneminen (imperialismi) muiden kansojen asuinalueille alkoi juuri Iivana Julman aikana - joten alussa esittämäni johtopäätös, että Venäjä ja imperialistinen Venäjä ovat molemmat sen saman noin 500 vuotta vanhoja.

Iivana Julman noustessa valtaan Moskova EI ollut alueellisesti mahtava. Puola ja Kaanikunnat olivat sitä suurempia.[xxi] Vuonna 1571 Krimin tataarit valtasivat ja hävittivät Moskovan.[xxii]

Imperialistinen Venäjä hyökkäsi Siperiaan Jermakin johdolla, saavuttaen Siperian herruuden 1580-luvulla.[xxiii]

Jesuiitat (Puola) valtasivat Moskovan vuonna 1605.[xxiv]

Puola löi jälleen Moskovan noin vuonna 1633 kasakoiden ja tataarien avulla - Moskova menetti Smolenskin.[xxv]

Venäjän vääristelty historiankirjoitus yrittää väittää venäläisillä ja ukrainalaisilla olevan yhteiset juuret Kiovassa - mutta todellisuudessa: Moskova EI edustanut kaikkien 1600-luvun itäslaavien identiteettiä - ukrainalaiset rakensivat omaa itsenäistä identiteettiään.[xxvi] Liitoksen jälkeen kyseessä oli venäläistäminen sekä ukrainalaisen identiteetin ja kulttuurin hävittäminen[xxvii] - eli jälleen Venäjän imperialismi ja suurvenäläinen sovinismi, josta kaikki Venäjän naapurit ovat joutuneet kärsimään noin 500 vuotta ja sama jatkuu edelleen.

Iivana Julmasta alkaen Venäjä on koko ajan kaikin voimin valloittanut muiden kansojen asuinalueita niin paljon kuin se on suinkin kyennyt. Kannattaa muistaa myös Tshetshenian sodat ja vaikkapa Afganistanin sota.

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Imper...

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Hannu esittää hyvän kysymyksen. Itänaapurihan tekee nykyisin citymaastureillaan, setelinipuillaan ja luottokorteillaan sitä, jossa se 70 vuotta sitten panssareilla ja kranaateilla epäonnistui: ottaa Suomea haltuunsa.

Pari hyvää kysymystä lisää: muodostuuko Suomen venäläisväestö jossain vaiheessa Moskovan poliittiseksi sillanpääasemaksi? Onko mahdollista, että uus-suomettuminen hiipii meille sivistyneesti kauppaliikkeiden ja matkailupalveluiden venäläisinä asiakkaina?

Juhani Putkinen

"muodostuuko Suomen venäläisväestö jossain vaiheessa Moskovan poliittiseksi sillanpääasemaksi?"

On jo.

Venäjä on muuttanut lainsäädäntöään niin, että sillä on oikeus hyökätä vieraan valtion kimppuun, jos kyseisessä valtiossa olevien venäläisten etu sitä vaatii.

Aiemmin Venäjällä oli laki, jonka mukaan Venäjän parlamentin pitää vahvistaa sotaanlähtö. Venäjän presidentti rikkoi sitä lakia vuonna 2008, kun Venäjä hyökkäsi Georgiaan yrittäen valloittaa koko Georgian. Sittemmin se laki muutettiin, joten Venäjän parlamentin lupaa ei enää tarvita Venäjän hyökkäykseen vieraiden valtioiden kimppuun.

Georgian sodasta lisää täällä:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Georg...

Juhani Putkinen

Huom!

Sekä Uusi Suomi, että minä edellytämme kirjoittajien esiintyvän omalla oikealla nimellään ja omalla oikealla tunnistettavalla kasvokuvalla.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #23

Siitä syystä minut lempattiinkin jo kertaalleen areenalta ulos. Kuvan lisäämisen jälkeen kelpasin takaisin, mutta Uusi Suomi ei kuitenkaan näytä pitävän kuvaa esillä. Tässä tätä nyt roikutaan, mutta tehkööt mitä lystäävät!

Käyttäjän teemukammonen kuva
Teemu Kammonen Vastaus kommenttiin #24

Linjauksemme on, että keskusteluun osallistuminen vaatii käyttäjältä oman nimen ja tunnistettavan kasvokuvan käyttämistä profiilissa.

Profiilissasi näkyy kuva, mutta sinua ei ole vielä tunnistettu toimituksen toimesta. Voit pyytää ylläpitoa tunnistamaan sinut tällä lomakkeella: https://oma.uusisuomi.fi/kirjoitusoikeushakemus

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #25

Teemu: "Linjauksemme on, että keskusteluun osallistuminen vaatii käyttäjältä oman nimen ja tunnistettavan kasvokuvan käyttämistä profiilissa."

Se on hyvä linjaus.

Ihmetyttää vaan, että käytännössä kuvattomat pääsevät kirjoittamaan kommentteja blogiini.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #25

Ahaa... just tuollaisen lomakkeen täytin eilen ja klikkasin "lähetä". En toisaalta tajua, millä keinoilla toimitus pystyy yhdistämään lähettämäni kuvan (joka voisi periaatteessa esittää naapuriani tms.) ja minun henkilötietoni. No, ehkä se on US:n liikesalaisuus.

Ja Putkiselle vielä, että hankitaan vaan vaikka tuplamäärä Stingereitä. Tulta!

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Kerroppa Juhani minkälainen koulutus Stingerin käyttöön tarvitaan.

Ja tästä aasin siltana muistaakseni Suomen rintamilla WWII loppupuolella oli niin, että panssarintorjunta-aseita (saksalaisia panssarinyrkkejä?) olisi ollut vaikka kuin hury mycke, mutta niitä ei osattu käyttää eikä niitä saanut ammusvarastoista puuttellisilla määräyksillä edes panssarintorjuntajoukut käyttöönsä. Tuo em. perustuu setäni kertomaan sota-ajaltaan tulenjohdossa kun oli.

Juhani Putkinen

"Kerroppa Juhani minkälainen koulutus Stingerin käyttöön tarvitaan."

Sen oppii helposti ja nopeasti kun on simulaattori käytettävissä.

Lukutaidotonkin oppii esimerkin ja kuvien avulla.

Että homma käy rutiinilla myös taistelun tuoksinnassa ja yöllä niin tarvitaan toki tiukkaa harjoittelua pidemmän aikaa.

Pelkkä tähtääminen ja laukaisu on helppoa, mutta pitää osata myös esimerkiksi tuliaseman valinta ja naamiointi. Uuden ohjuksen lataamista ampumalaitteeseen on myös treenattava, että se käy sukkelaan.

Toimituksen poiminnat