Jussilta Uutisia ja tietoa

Kunnia on erilaista eri kulttuureissa

Esimerkiksi Japanissa Toisen Maailmansodan aikana oli kunniallista kuolla sodassa. Jos vihollinen ei onnistunut tappamaan, niin sitten oli kunniallista tappaa itsensä - ja kunniatonta jäädä eloon.

Saksalaiset pyrkivät yleensä hoitamaan tehtävänsä loppuun saakka mahdollisimman hyvin - tappoivat vihollisia kunnes heidät tapettiin. Oli kunniatonta paeta taistelua.

Suomalaiset pyrkivät jäämään eloon ja siinä ohessa tappamaan vihollisia sen kuin kerkesivät. Oli myös kohtaloon uskomista - jään eloon, jos jään, kuolen jos kuolen - tällaiset eivät suojautuneet kun olisi ollut aika suojautua.

-----

Se historiasta - itse opetan, että meidän pitää jäädä eloon ja vihollisen pitää kuolla, eikä päinvastoin. Eli operaatiot pitää suunnitella ja toteuttaa siten, että viholliselle tulee suuret tappiot ja meille ei ollenkaan tai minimaaliset, jos kaikki menee pieleen. Täsmennettäköön, että se "meidän" tarkoittaa esimerkiksi Viron tapauksessa virolaisia ja vihollinen venäläisiä (ei Viroon kukaan muu hyökkää).

Siksi opetan sodankäyntitapaa, jossa viholinen ei koskaan näe meitä, eikä tiedä missä me olemme - jos kaikki menee suunnitelman mukaan. Heille jää vain se osa: kuolla. Meidän jälittäjillemmekin seuraa pääsääntöisesti kuolema - ja me menemme valmistautumaan seuraavaan väijytykseen.

Jonkun kulttuurin mukaan jonakin aikakautena opettamaani sodankäyntitapaa ei olisi pidetty kunniallisena - minusta on kunniallista tuottaa viholliselle kirveleviä tappioita ja jäädä itse eloon.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuosta tuli mieleeni kuuluisan soturin sitaatti:

"Myö ei olla tääl kuolemas vaan tappamas. Ain pittää katsoo. Tään hyökkäyssovan ratekia on tällanen. Sie mänet. Sinnuu ammutaan. Sie juokset katsomatta ja hää pahalainen nappajaa siut. Ei, sie katsot suojat, sie katsot mis on ampuja, sie ole nopea, mut älä hätähinen. Tähtää ensin, tähtää hyvin tarkkaa, ja ammu ensin. Yhen sekunnin etumatka riittää. Silviisii se on."

Juhani Putkinen

Puolustussodan strategia taisi olla jokseenkin tällainen: jos sinä peräännyt, nii kyl hää seuraa vaikka Tornionjoelle - vaan jos jäät paikoilleen, niin minkä hää mahtaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Sie pysyt paikoillais etkä lähe hitoilkaa, nii minkä hää tekköö!"

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #4

Kiitos täsmennyksestä Juha - minä harrastan enemmän sotahistoriallista faktaa kuin Tuntematonta sotilasta.

Juhani Putkinen

Kannattaa tosiaan jo ennen sotaa miettiä huolellisesti näitä elämän perusasioita.

On paljon kansoja, jotka ovat kuolleet sukupuuttoon - emmehän me halua kuolla sukupuuttoon, vaan voittaa vihollisemme - tai ainakin saavuttaa torjuntavoiton ja jäädä itsenäiseksi, vapaaksi, demokraattiseksi valtioksi.

Juhani Putkinen

Japanista puheenollen, USA asetti Japanin kauppasaartoon, joten Japani hyökkäsi Pearl Harboriin. Se oli väärä valinta - Japanin olisi pitänyt iskeä kaikin voimin Venäjän kimppuun, olihan Japani kolmiliitossa Saksan ja (Italian) kanssa. Italia suluissa, sillä italialaisten uroteot Toisessa Maailmansodassa ovat melko hyvin paikkansa pitävän sanonnan mukaisesti: Maailman ohuin kirja.

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Oli kyllä japanilaisilta todella älytöntä lähteä valloittamaan Tyynenmeren aluetta samalla kiusaten amerikkalaisia ja brittejä. Venäjän suunta olisi ollut todella paljon järkevämpi suunta. Kiinankin olivat jo saaneet varsin hyvin hallintaansa. Eikä Japani mitenkään huonosti pärjännty keisarillista Venäjääkään vastaan muutamaa vuosikymmentä aiemmin ja tuskin tsaarin ja Stalinin armeijoiden laaduissa oli kovin isoa eroa.

Juhani Putkinen

Ville: "Eikä Japani mitenkään huonosti pärjännty keisarillista Venäjääkään vastaan muutamaa vuosikymmentä aiemmin ja tuskin tsaarin ja Stalinin armeijoiden laaduissa oli kovin isoa eroa."

Minun mielestäni oli iso ero. Tsaarin armeijassa oli aikoinaan ihan päteviäkin, hyvän koulutuksen saaneita upseereja. Vuoteen 1941 mennessä ne pätevät oli pääsääntöisesti tapettu. Tarkennettakoon, että pääsääntöisesti jo Leninin toimesta, eikä suinkaan vasta Stalinin toimesta kuten suomettunut historiankirjoitus kertoo.

Käyttäjän jp68 kuva
Juha Porola

Jussi, minä kuulin sen kaskun niin että: maailman ohuin kirja olisi; ruotsalaiset sotasankarit.

Ehkä vähän turhaakin morkataan aina Ruotsalaisia, auttelivathan ne meitä vapaaehtoisineen Talvisodan aikana Pohjois-Suomessa sillä lentolaivueella ja lisäksi ottivat rintamavastuun Sallassa.

Lisäksi saatiin Talvisotaan, en muista ostettiinko ne vaan saatiin lahjoituksena, Boforssin panssarintorjunta tykkejä, ja ne olivat siihen aikaan maailman parhaita. Tietenkin määrät olivat vähäisiä, mutta kuitenkin...

Se ettei virallisesti Ruotsin hallitus osallistunut meidän puolustaistelumme tukemiseen on tietenkin ikävää, mutta yksityiset kansalaiset ja tahot olivat kyllä kiitettävästi mukana.

Juhani Putkinen

Juha: "Se ettei virallisesti Ruotsin hallitus osallistunut meidän puolustaistelumme tukemiseen on tietenkin ikävää, mutta yksityiset kansalaiset ja tahot olivat kyllä kiitettävästi mukana."

Totta. Ruotsin hallitus yritti estää värväytymistä auttamaan Suomea, mutta vapaaehtoisia oli huomattava määrä. Ruotsin hallituksen toiminta Talvisodassa oli todella kunniatonta.

Käyttäjän jp68 kuva
Juha Porola Vastaus kommenttiin #16

Välirauhan aikana valmisteltiin Suomen ja Ruotsin yhteistä puolustusliittoa ja valmistelut olivat jo varsin pitkällä kun Ruotsalaiset olivat menneet kysymään Generalissimukselta tämän kantaa asiaan!!!!!... ja homma loppui sitten siihen paikkaan.

Ruotsalaiset olivat antaneet jo vapaussodan aikana vapaaehtoisista koostuneen prikaatin käyttöömme.

Ruotsissa oli paljon ihmisiä jotka tukivat puolustaisteluamme kommunisteja vastaan niin vapausodassa kuin sen jatkonäytöksissä toisessa maailmansodassa. Virallinen Ruotsin hallitus oli kylläkin raukkamainen Suomen asialle.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #30

Juha: "Ruotsalaiset olivat antaneet jo vapaussodan aikana vapaaehtoisista koostuneen prikaatin käyttöömme."

Vapaaehtoiset ruotsalaiset auttoivat Suomea Vapaussodassa, Talvisodassa ja Jatkosodassa.

Virallinen Ruotsi yritti Vapaussodan aikana ryöstää Suomelta Ahvenanmaan.

Käyttäjän jp68 kuva
Juha Porola Vastaus kommenttiin #31

Tampereen valtauksessa Vapaussodassa oli mukana se Ruotsalaisten prikaati.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Japanin ei olisi kannattanut hyökätä yhtään mihinkään, mutta jos nyt kuitenkin piti hyökätä, niin tottakai parempi kohde olisi ollut Venäjä kuin USA. Sodan loppuratkaisu olisi voinut olla toisenlainen. Hitlerkin haukkui Japanin hyökkäystä USA:n tyhmäksi ratkaisuksi.

Miksi italialaisia pilkataan, vaikka monen muun Euroopan maan uroteot olivat vielä vähäisempiä. Odotettiinko Rooman perillisiltä enemmän. Ja kuten itse sanoit sodassa on tarkoitus jäädä henkiin, siinä italialaiset taisivat onnistua saksalaisia paremmin.

Juhani Putkinen

Kaima: "Japanin ei olisi kannattanut hyökätä yhtään mihinkään, mutta jos nyt kuitenkin piti hyökätä, niin tottakai parempi kohde olisi ollut Venäjä kuin USA."

Japanin olisi tosiaankin pitänyt hyökätä Venäjän kimppuun ja valloittaa esimerkiksi Vladivostok - jo Venäjän Kauko-Idän joukkojen sitominen sinne itään olisi ollut tärkeää.

Jenkkilässä oli voimassa laki, jonka mukaan sotaakäyviin maihin ei edes saanut viedä aseita. Oli äärimmäisen typerää Japanilta hyökätä USAn kimppuun.

Johannes Kytö Vastaus kommenttiin #17

Typerää tai ei, niin tarkoituksena oli tuhota jenkkien Tyynenmeren laivasto, joka tosin epäonnistui. Kysymyksessä taisi olla enemmänkin Tyynenmeren ja sen varantojen hallinta kuin Venäjän kukistaminen.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #24

"Typerää tai ei, niin tarkoituksena oli tuhota jenkkien Tyynenmeren laivasto, joka tosin epäonnistui."

Vaikka se olisi onnistunutkin, niin hyökkäys USAn kimppuun oli äärimmäisen typerää. Jenkkilän taloudellinen potentiaali oli ja on niin mahtava, että USA olisi rakentanut joka tapauksessa uuden laivaston ja kukistanut Japanin.

Johannes Kytö Vastaus kommenttiin #25

Tätä voi ehkä kutsua jälkiviisasteluksi ja jossitteluksi puolin ja toisin, mutta ehkäpä jenkkilän taloudellinen potentiaali ei perustunut 1900-luvulla jenkkilään, eikä ole oikeastaan sillä vuosisadalla perustunut vaan juurikin muiden ryöväämiseen.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #27

Sekä Uusi Suomi, että minä vaadimme kirjoittajien esiintyvän omalla oikealla nimellään ja omalla oikealla tunnistettavalla kasvokuvalla.

Jenkkilä on antanut muille massiivista apua, esimerkiksi Marshall-apu, eikä suinkaan ryövännyt.

Sen sijaan nimenomaan Venäjä on ryöstänyt ja ryöstää muiden kansojen varoja, sekä orjuuttaa muita kansoja.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #24

"Kysymyksessä taisi olla enemmänkin Tyynenmeren ja sen varantojen hallinta kuin Venäjän kukistaminen."

Lyömällä yhdessä Saksan kanssa Venäjän Japani olisi päässyt kiinni Siperian suunnattomiin luonnonvaroihin.

Johannes Kytö Vastaus kommenttiin #26

Venäjä pärjäsi pitkälti massiivisen amerikan tuen ansiosta ja jos Japanin isku olisi ollut onnistunut, sitä tukea ei olisi välttämättä tullut.

Juhani Putkinen

Kaima: "Ja kuten itse sanoit sodassa on tarkoitus jäädä henkiin, siinä italialaiset taisivat onnistua saksalaisia paremmin."

Minun opetukseeni kuuluu päällimmäisenä velvollisuuden täyttäminen - operaatioissa pitää jäädä henkiin, että voi tehdä uuden operaation. Henkiin jääminen hinnalla millä hyvänsä ei ole itsetarkoitus.

Jenkkilän sotakorkeakouluss West Pointissa (USMA) opetetaan upseereille käsitteet Velvollisuus, Kunnia, Isänmaa. Sen voisi avata vaikka siten, että on velvollisuus palvella Isänmaata kunniallisesti.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Toi Putkinen se sitten puhuu tärkeitä asioita !

Toivon, että vapauttamme harrastavat kommentoisivat hänen ajatuksiaan ihan
(lähi)tulevaisuuttakin ajatellen.

Käyttäjän jp68 kuva
Juha Porola

Toisessa maailmansodassa monen maan armeija puhui taistelusta "viimeiseen veripisaraan asti" kuitenkin vain Japanilainen sotilas oli ainut joka sen todellisuudessa toteutti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Patisi, että Japanikin antautui. Sotilaat tosin lopettivat taistelunsa vasta, kun keisari niin määräsi radiopuheessa.

Käyttäjän jp68 kuva
Juha Porola

Viimeiset Japanilaiset sotilaat antautuivat muistaakseni vasta 70 luvulla.. olivat jääneet eristyksiin johonkin saarelle ja luulleet että sota jatkuu yhä...

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #15

Tietääkseni japanilaiset, jotka eivät tienneet sodan päättymisestä, lähinnä piileskelivät, eikä taistelleet.

Lähilueeltamme upea esimerkki taistelun jatkamisesta sodan päättymisen jälkeen on liettualaisten taistelu Venäjän miehitystä vastaan Toisen Maailmansodan päättymisen jälkeen:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Liett...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #20

Onko tuossa syy siihen, että Liettuaan ei koskaan lähetetty venäläistä asujaimistoa samalla tavalla kuin Latviaan ja Viroon? Muistaaksseni Liettuan vapautuessa miehityksestä 1990 siellä oli vain noin 8% venäläisiä.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #21

Juha K: "Onko tuossa syy siihen, että Liettuaan ei koskaan lähetetty venäläistä asujaimistoa samalla tavalla kuin Latviaan ja Viroon?"

En osaa vastata kysymykseesi. Olet oikeassa siinä, ettei Liettuaan asutettu miehityksen aikana niin paljon venäläisiä kuin Latviaan ja Viroon. Latviaan asutettiin kaikkein eniten.

Liettualla on myös pitkä suurvaltahistoria. Liettua oli suurvalta jo ennen kuin Venäjää oli olemassakaan. Ehkä Viro ja Latvia tuntuivat helpommin venäläistettävissä olevilta, kun niillä ei ollut kuin parinkymmenen vuoden itsenäisen valtion historia.

Juhani Putkinen

Hitler viljeli typerästi käskyä taistella viimeiseen veripisaraan saakka. Saksalainen sotilas oli pääsääntöisesti velvollisuudentuntoinen.

Venäläisten sotilaiden takana taas oli venäläiset NKVD-joukot ampumassa konekivääreillä(kin) omiaan, jotka eivät taistelleet tarpeeksi motivoituneesti.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Siitä historia ei pääse mihinkään, että Leningradin piiritys oli venäläisiltä/NL iso voitto.
Se oli puolustusvoitto, ja maan itsenäisyyden kulmakivi.

Toimituksen poiminnat