*

Jussilta Uutisia ja tietoa

Tuulivoima Suomessa on suuri puhallus (petos?)

Kirjoitin 21.1.2014 Puheenvuoroon blogikirjoituksen, jossa kerroin, ettei Suomen tuulivoimalat tuottaneet sähköä. Oli karkeasti yhden vuorokauden pituinen jakso, ettei tuullut tarpeeksi, jotta tuulivoimalat olisivat voineet tuottaa sähköä. Esitin kirjoituksessani myös tuulennopeustietoja ympäri Suomea, pääasiassa rannikolta. Kirjoitukseni perustui Fingridin reaaliaikaiseen taulukkoon, jossa näkyy sähkön tuotanto eri tavoin, kulutus ja tuonti.

Ilmeisesti tuulivoiman lisärakentamisesta veronmaksajien kustannuksella hyötyvät nostivat asiasta porun, joten kyseiselle Fingridin sivulle ilmestyi hetimiten tekstit:

- Tuulivoima (vain osa mitattu)*

* Vain osa Suomen tuulivoiman tuotannosta on toistaiseksi Fingridin mittauksen piirissä.

-----

Herää kysymys miksi osa tuulivoimaloista ei ole mittauksen piirissä - paljastuisiko "suuri puhallus"?

Miksi ei kerrota mitkä tuulivoimalat eivät ole mittauksen piirissä? Mikä on niiden voimaloiden nimellisteho, jotka eivät ole mittauksen piirissä?

Kun olen tuulettomina aikoina (Fingridin mittaus näyttää nollaa ja Ilmatieteenlaitoksen tuulennopeusmittaukset, ettei tuule tarpeeksi) esittänyt kysymyksen, että mikä tuulivoimala tuottaa parhaillaan Suomessa sähköä valtakunnanverkkoon? - niin en ole saanut kysymykseeni vastausta, miksi? Miksi se ei ole julkista tietoa? Kuitenkin veronmaksajien pussista maksetaan valtavia tukiaisia vuosittain tuulivoimajobbareille.

-----

Niinpä olen jatkanut tuotantotietojen keräämistä itselleni taulukkoon, että voisi päätellä edes jotakin tuulivoimatuotannon ja Fingridin lukeman mahdollisesta korrelaatiosta.

Suomessa oli vuoden 2013 lopussa rakennettua tuulivoimaa (nimellisteho) yhteensä 448MW 211 tuulivoimalassa (STY). Siten Fingridin maksimilukema optimaalisissa tuuliolosuhteissa kaikkien tuulimyllyjemme kohdalla olisi noin 448MW ja minimilukema 0MW kun yhdenkään tuulivoimalamme kohdalla ei tuule tarpeeksi (noin 6 m/s), jotta se voisi tuottaa sähköä edes vähän valtakunnanverkkoon.

Suurin tuulivoiman teholukema Fingridin taulukossa, jonka olen onnistunut bongaamaan oli 25.1.2014 kello 19.57 - 182MW. Siellä on varmaan ollut suurempiakin lukemia, mutta enhän minä seuraa sitä taulukkoa koko ajan.

Tästä voi tehdä johtopäätöksen, että Fingridin mittauksen piirissä on ainakin 41% Suomen rakennetusta tuulivoimasta.

Tänä aamuna (7.2.2014) kello 07.24 satuin bongaamaan taas lukeman 1MW.

Siitä voisi tehdä suuntaa-antavan johtopäätöksen, että ehkä kaikki Suomen tuulivoimalat tuottivat tänä aamuna maksimissaan teholla noin 2,4 MW.

-----

Mielestäni pitäisi säätää laki, jonka mukaan yhtään tuulivoimalaa ei saa liittää Suomen valtakunnanverkkoon ennenkuin sen tuottama ja kuluttama sähkö näkyy Fingridin julkisessa taulukossa.

On epäilys, että suomalaisilta veronmaksajilta petetään valtavia summia rahaa - kun ei haluta näyttää tuulivoimaloiden todellista tuotantoa reaaliaikaisena.

Pitäisiköhän pistää poliisi tutkimaan asiaa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (146 kommenttia)

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kun tuotantoaika per vuosi on 2000 - 3000 tuntia per vuosi, niin entä sitten. Tätä ei kukaan tuulivoima-asiantuntija ole koskaan kiistänyt.

Meneekö samaan kategoriaan kuin denialistien kommentti: "Kurkistin ulos ovesta eikä siellä mitään kasvihuoneilmiötä näkynyt".

Juhani Putkinen

"Kun tuotantoaika per vuosi on 2000 - 3000 tuntia per vuosi, niin entä sitten."

Se, että on idioottimaista, jopa lähestulkoon rikos, rakentaa Suomeen erittäin kallista tuulivoimaa, jonka varavoimaksi pitää rakentaa saman verran jotakin muuta voimaa - esimerkiksi kaasuturbiinilaitoksia.

Jos Suomeen rakennettaisiin lisää tuulivoimaa vaikka 2000MW, niin pitäisi rakentaa myös noin 2000MW nopeaa säätövoimaa reagoimaan tuulitilanteen muutoksiin.

Se on aivan älytöntä.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

2000 MW on se nimellisteho kuten tietänet, ja kun siitä keskimäärin tuotetaan 20 - 30 %, niin sen verran säätövoimaa tarvitaan. Maksimikulutuspiikkeihin käytettäneen muutakin kuin kaasua.

Kaasun käytössä on muitakin mahdollisuuksia, esimerkiksi liikennepolttoaineena sitä jo tankataan. Olin tänään mukana valmistelemassa asiaan liittyvää uutta kehitystoimintaa. Enempää en voi kertoa tässä vaiheessa.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #6

"2000 MW on se nimellisteho kuten tietänet, ja kun siitä keskimäärin tuotetaan 20 - 30 %, niin sen verran säätövoimaa tarvitaan."

Suomessa tuskin yli 20% keskimäärin - arvaan 15% olevan lähempänä totuutta.

Tuotanto kuitenkin heiluu nollan ja sadan prosentin välillä mielivaltaisesti - keskimääräisellä ei ole juuri merkitystä muuten kuin omistajien rahapussille. Fingrid joutuu huolehtimaan siitä, että joka hetki tuotetaan vähintään sen verran kuin kulutetaan. Kun tuulivoiman tuotto on nolla, niin se sähkö on tuotettava jollakin muulla konstilla.

Sekä EUn, että Suomen tavoitteena on joskus tulevaisuudessa olla energiaomavarainen - eli ei tarvitsisi tuoda sähköä ulkomailta. Parhaiten se onnistuu rakentamalla runsaasti uutta ydinvoimaa ja unohtaa sattumavoima kokonaan.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #10

Ok, jos "energiaomavarainen" raaka-aine eli uraani kaivetaan vaikka sun metsämailta. Tähän asti sitä on tuotu muualta ja kotimaisen tuotannon pystyyn polkaisu on melko temppu - onko edes varantojakaan. Uraanikaivosten ja -rikastuslaitosten äkkiperustamisessa lienee monta potentiaalista Talvivaaraa. Taloudellisuutta en rupea edes arvailemaan.

Mutta äh - tää väittely on käyty jo niin monta kertaa että antaa olla.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #15

Erittäin suuri osa energiaomavaraisuuskäsitettä on huoltovarmuus.

Ydinvoimaloiden huoltovarmuus on vallan erinomainen, sillä ydinvoimalan polttoaine on halpaa ja sitä on helppo varastoida ydinvoimalan alueelle usean vuoden kulutusta vastaava määrä.

Toki pidemmän ajan kuluessa kannattaa hyödyntää suomalaista uraania ja suomalaista käytettyä ydinpolttoainetta kierrätettynä uudelleen ydinvoimalan polttoaineeksi.

Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #21

Vihretä on estänyt Suomessa uraanin rikastamisen, siät meinaa tulisi pelkästää Talvivaaran kaivoksesta Suomen kaikkien ydinvoimaloiden polttoaineet. Sillä nytten Vihret itkevät kaivoksen olemassa olosta, mutta eivät huolehdi ympäristöstä, sillä toi malmi on jo nostettu, mutta Vihreät estävät sen rikastamisen.

Eli samalla tavalla kun on tuulivoimassa, sen pitäis olla hyvin paikallista, jolloin itse käyttäjä on lähellä. Tässä pohjanmaan kasvihoune yrittäjät ovat hyviuä esimerkkejä. Se että sitä aletaa tuottamaan sellasilla alueilla, jossa ei itse käyttö ole lähellä, sen syöttä verkkojen kuoletusta ei saada koskaan kuoletettua. Tämä taas osoittaa Vihreiden talopus tiedon tason, jota tehdää aina tunteella, johon ei mitkään todisteet kannattamattomuudeta saa kääntymään.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #42

Vihreiden kannatuspohja ei riitä estämään uraanin tuotantoa Suomessa - mutta kun huomioidaan kepulien ahneus (risuvoima) ja muut poliitikkojemme lehmänkaupat, niin ...

Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #47

Ympäristöministeriö pitää lupaa uraanin rikastamosta pöydällä, eli tällöin yksi Vihreä riittä rikastamon toiminnan estämää, sillä jos ministeriössä ei ministeri nimeä kirjota, niin siellä ei kanssa mitään tapahdu.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #96

Silloin pitäisi kirjoittaa valitukset oikeuskanslerille, pääministerille ja vaikka presidentille.

Piku Koo Vastaus kommenttiin #42

Vihtut vihreät mitään Talvivaaran uraanin rikastamista estää. Sen estää etenkin firma itse kun on alusta saakka mokannut rakenteissa ynnämuissa niin että vesivarastot ovat yhä liian täynnä ja väärissä paikoissa. Tästä määrää ely.
Mutta eihän persua kiinnosta siivoon olemiseen liittyvät asiat, kuten nyt sellainen pieni juttu kuin kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista huolehtiminen.

Talvivaaran uraania on ajettu Raaheen rikastettavaksi. Jos nyt Talvivaara saisi perusasiat kuntoon, mutta perkeleen huonolta pelleilyltä näyttää yhä vaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #10

"Could it be that at times each turbine consumes more than 50% of its rated capacity in its own operation?! If so, the plant as a whole -- which may produce only 25% of its rated capacity annually -- would be using (for free!) twice as much electricity as it produces and sells. An unlikely situation perhaps, but the industry doesn't publicize any data that proves otherwise; incoming power is apparently not normally recorded."

"Voisiko olla, että joskus jokainen tuulivoimala voisi kuluttaa yli 50% sen nimelliskapasiteetista omassa toiminnassa?! Jos näin on, laitos kokonaisuutena - joka voi tuottaa vain 25% (Suomessa 15%) sen kapasiteetista vuosittain - käyttäisi (ilmaiseksi!) kaksi kertaa (Suomessa yli kolme kertaa) niin paljon sähköä kuin se tuottaa ja myy. Epätodennäköistä ehkä, mutta kun teollisuus ei julkaise tietoja, jotka muuta osoittaa, verkosta otettu sähkö ei ilmeisesti merkitään mitään."

http://www.aweo.org/windconsumption.html

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Pitäisikö tuulivoimateollisuus haastaa oikeuteen, USA:ssa puhutaan domino efektistä, haastetaan oikeuteen lähinnä menetetystä asumisviihtyvyydestä ja kiinteistöjen hinnan alenemisesta. http://saveourskylineohio.com/2014/01/30/23-take-b...

Mutta kyllä sama kysymys on olemassa tuulivoimaloiden itsensä käyttämän sähkön määrästä. "Whatever the actual amount of consumption, it could seriously diminish any claim of providing a significant amount of energy. Instead, it looks like industrial wind power could turn out to be a laundering scheme: "Dirty" energy goes in, "clean" energy comes out. That would explain why developers demand legislation to create a market for "green credits" -- tokens of "clean" energy like the indulgences sold by the medieval church. Ego te absolvo."
http://www.aweo.org/windconsumption.html

Juhani Putkinen

Jouni: "Pitäisikö tuulivoimateollisuus haastaa oikeuteen"

Jotta voisi haastaa oikeuteen, niin minun mielestäni pitäisi olla esittää todisteet petoksesta, tahallisesta harhaanjohtamisesta.

Siksi se poliisitutkimus voisi olla paikallaan.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Samaan syssyyn Olkiluoto 3 poliisitutkintaan. Miksei myös Fennovoiman ja Olkiluoto 4:n lupailut, sitten kun rakennusluvat menevät umpeen.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #7

Ydinvoimalat rakennetaan yksityisellä rahalla. Niiden rakentamiseen ei petetä veronmaksajan rahaa, eli ei ole mitään tutkimista.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #11

Kas kummaa valtio eli veronmaksajat on mukana näissä yritysrahoituksissa monella tapaa.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #14

Esitäppä Vaikka Valtion tulo-ja menoarviosta montako euroa Suomen valtio on sijoittanut Olkiluoto 3:n tukemiseen. Siis seuraavana kommenttinasi blogiini.

Ettei vain jäisi esittämättä. En tykkää valehtelijoista blogissani.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #17

http://fi.wikipedia.org/wiki/Teollisuuden_Voima

Erityisesti kohta "omistajat" ja sieltä valtionyhtiöt.

Lopeta kolkkapoika se valehtelijaksi nimittely.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #18

Eli valehtelit.

Valtionyhtiö on yhtiö - se ei operoi verovaroilla. PISTE.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #19

verorahoilla tai veronmaksajien rahoilla... Ehkä kaikki yksityinen on Pyhää, vaikka se tulisikin veronmaksajien omistuksesta.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #20

Riitti paskanjauhamisesi minun blogissani.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #23

Älä Juhani anna provosoida. :)

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #51

Kyllä minä muutaman provokaation siedän silloin tällöin, mutta en tuutin täydeltä jatkuvasti tulevaa paskaa. Tämä on minun blogini - pitää olla joku raja.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Selvitys ja tutkinta olisi tarpeellinen keino pysäyttää liian härski bisnes, ei tuulivoimala ilman tuulivoimaa tuota sähköä. Sitä ei tarvitse selitellä. Lehdet kirjoittivat paheksuvaan sävyyn mm. Valion saamasta maataloustuesta 1.8 milj.euroa. Energiamarkkinaviraston tilastoista laskin yhteen yhden tuulifirman saamat tuet. Tulos: Tuuliwatti Oy (omistajat S-ryhmä ja St1) sai tuotantotukea 1.1-30.9.2013 väliseltä ajalta noin 7,1miljoonaa euroa. Koko viime vuodelta tuki tulee olemaan yli 10 miljoonaa euroa. Kun vertaa tätä tukisummaa Tuuliwatin tuulivoimaloiden tuottamaan energiaan, päädytään siihen, että viime vuonna Tuuliwatin liikevaihdosta noin 65% oli tätä verovaroista maksettua tukea.
Nyt olisi mielenkiintoista laskea kuinka suuri maa-ala tällä tukisummalla on saatu pilattua. Tuuliwatin tukea saaneet voimala-alueet ovat Olhava1, Onkalonperä1, Putaankangas1, Tahkoluoto1 ja Tervola1.
Energiamarkkinaviraston sivuilta pääsee maksatuspäätöksiin SATU-palvelussa. Se on kuitenkin hankala käyttää, koska jokainen tukipäätös pitää käydä yksitellen läpi. Joku innokas lehtimies voisi tietenkin pyytää kunnollista yhteenvetoa maksetuista tuista. Sellainen virastolta varmaankin löytyy, vaikka sitä ei jostain syystä ole haluttu verkkoon laittaa. Tämänpäivän tekniikalla on helppo saada tuulivoimakohtaiset tuotantoluvut ja kulutettu verkkosähkö reaali-aikaisena julkisesti näkyviin. Onhan tuo järjestelmä jo kodeissakin käytössä. Silti huijauksiin on mahdollisuus niinkuin jossain saksanmaallakin: tahkotaan tuulisähköä dieselgeneraattorilla, se valtion maksama kolminkertainen takuuhinta tekee tuonkin kannattavaksi. Vielä kun haetaan dieselöljy venäjältä -A VOT HARASOO näin ne markkinat toimii..

Juhani Putkinen

"viime vuonna Tuuliwatin liikevaihdosta noin 65% oli tätä verovaroista maksettua tukea."

Tämä siis tuotantotukea. Tuotantotuessa on sentään se hyvä puoli, ettei sitä tarvitse maksaa silloin kun ei tuule. :) Hakenevatko korvauksia poikkeuksellisista luonnonoloista - kun ei tuule? :)

Valitettavasti tuotantotuki ei kuitenkaan ole ainoa tukimuoto.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä on tutkimuspyyntö paikallaan. Maksatushakemuksista voisi aloittaa. (Energiamarkkinaviraston sivuilta pääsee maksatuspäätöksiin SATU-palvelussa.)

Tuulivoimalan itsensä kuluttaman sähkön suhteen esim. Englannissa tuulivoimateollisuudella on lupa ottaa vapaasti verkosta sähköä käyttöönsä... Tämäkin viittaa siihen harhaiseen käsitykseen, että tuulivoimaloilla pelastettaisiin maailmaa?

Juhani Putkinen

Jouni: "Englannissa tuulivoimateollisuudella on lupa ottaa vapaasti verkosta sähköä käyttöönsä."

Miten se on mahdollista? Haisee sosialismilta. Kaitpa Englannissakin on energiasektorilla yksityisiä yrityksiä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

http://www.utilityweek.co.uk/news/Analysis-The-med...
"Outraged headlines about windfarms being paid to stop generating come around more frequently than turbine blades in a gale."

"According to RWE’s own data, three wind farms on Thursday afternoon appeared to be taking electricity from the National Grid rather than supplying it."

Wind farms: how they performed
The electricity produced by RWE wind farms at approximately 5pm on Thursday August 22:
Bilbster, Caithness, 268KW
Knabs Ridge, North Yorkshire, -86KW
Lambrigg, Cumbria, -10KW
Little Cheyne Court, Kent, 129KW
Llyn Alaw, Anglesey, -80KW
Tow Law, County Durham, 30KW
Trysglwyn, Anglesey, 6KW

Englannissa tosiaankin on jo tullut monta ongelmaa esille liittyen tuulivoimaloihin, kuluttavat suoraan verkosta sähköä, saavat jopa maksua siitä, etteivät tuota ajoittain sähköä lainkaan, jottei verkko kaadu tuotantopiikkeihin jne.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #25

Jouni: "Englannissa tosiaankin on jo tullut monta ongelmaa esille liittyen tuulivoimaloihin, kuluttavat suoraan verkosta sähköä, saavat jopa maksua siitä, etteivät tuota ajoittain sähköä lainkaan, jottei verkko kaadu tuotantopiikkeihin jne."

Olisikin erinomainen asia, että Fingrid näyttäisi myös tuulivoimaloiden kuluttaman sähkön, eikä vain verkkoon syötetyn sähkön.

Ihmettelen kuitenkin mihin yllämainittu voimala kulutti elokuussa sähköä 86kW teholla. Ymmärtäisin, että Suomessa kulutettaisiin talvella lämmitykseen - mutta Englannissa ja elokuussa?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #26

Vaikka tietoa tihkuu näistä maista, joissa on enemmän rakennettu tuulivoimaa, totuutta ei varmastikaan saada selville. Kysymys on erittäin aiheellinen, mihin tuulivoimalat käyttivät elokuussa niin paljon sähköä?

Englannissa kansa tietää, sanoisin niin, ja kyllä David Cameron on helisemässä näiden energiasyöppöjen kanssa, ja nyt on Cameronille esikuntineen selvinnyt, että sähkölaskuissa veloitetaan ns. vihreätä "green crap" tukiaista, josta hän on luvannut päästä eroon.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #30

Jouni: "Kysymys on erittäin aiheellinen, mihin tuulivoimalat käyttivät elokuussa niin paljon sähköä?"

Itselleni tuli mieleen, että ehkä tuulivoimalan roottoria pyöritettiin verkosta tulevalla sähköllä, jotta kansa luulisi sen voimalan tuottavan sähköä. :)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #32

Näin, näin se on. Olenkin kuullut jo täällä Suomessakin sellaisia idioottimaisia kertomuksia, että tuulivoimalat pyörivät aina ja vielä muistetaan mainita, ettei mitään ääntä kuulunut?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #32

Elokuussa on lämmintä ja aurinko paistaa, lapojen materiaali vääntyy ja muuttaa muotoaan jos siipiä ei pyöritetä. Sama ongelma tulee pitkien lapojen painosta joka vaatii jatkuvaa pyörittämistä ettei akseli väänny, ja laakeritkin pysyy ehjinä. Tuulivoimaa on kyllä jo tutkittu maailmalla tarpeeksi joka kantilta ja aina asiantuntijat tulevat lopuksi samaan lopputulokseen: haitat on hyötyjä suuremmat. Suomessa yritettiin äkkirynnäköllä valmiiksi sovituille alueille nopeasti saada hölmistyneiltä kunnan virkamiehiltä rakennusluvat. Hommaa pimitettiin ja asiat neuvoteltiin kapineteissa myyntimiesten mainoksilla ja tarjoiluilla leimoja vailla valmiiksi ja jotkut ahneet metsänvuokraajat putsasivat valmiiksi puutkin alueiltaan pois. Paperit pitää kuitenkin olla esillä kuukauden ja jos ei olisi muistutuksia tullut, eikä yksittäiset kuntalaiset ajan hermolla, huijaus olisi onnistunut. Aluksi jopa tuulifirman edustaja väitti että voimalat maisemoitaisiin maastoon, eikä niitä metsän puilta edes huomaisi.
Yli 200m korkeita voimaloita ei huomaisi, eikä ne mitään ääntäkään pitäisi sanoi ministeri Pekkarinen, ja vertasi ääntä jääkaapin hyrinään. Nyt tätä "vihreää paskaa" on yritetty lapioida sinne mistä se tänne olisi tulossa.
Tänään tuli Kurikan "tuulivoimapuiston" hylkäys:
"Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut luvat Santavuoren tuulivoimaloiden pystyttämiseen Kurikassa".

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #37

"Tänään tuli Kurikan "tuulivoimapuiston" hylkäys:
"Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut luvat Santavuoren tuulivoimaloiden pystyttämiseen Kurikassa"."

Jotakin positiivistakin sentään.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #32

Olen kyllä omalta osaltani ihmetellyt, että joka torpan sähkön kulutusta voidaan seurata reaaliaikaisesti, mutta ei muutaman tuhannen myllyn sähkön siirtoa.

Niin paljon kun tuulivoiman yhteydessä on mainostettu ns. älykästä sähköverkkoa. Pitäisiköhän tuo sähköverkon "älykkyys" aloittaa nyt siitä, että ruvetaan mittaamaan ja tietoa siirtämään siitä mitä myllyjen suuntaan ja mitä myllyjen suunnasta sähköverkkoon virtaa siirtyy. Toki olisi samalla asiallista läpinäkyvyyden nimissä julkaista myös kuukausittaiset ja vuosittaiset tilastot asiasta.

Mitähän Valtion talouden tarkastusviraston kanta asiaan olisi ? Syöttötariffissahan on kuitenkin kysymys valtion eli julkisista menoista.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #53

Markku: "Pitäisiköhän tuo sähköverkon "älykkyys" aloittaa nyt siitä, että ruvetaan mittaamaan ja tietoa siirtämään siitä mitä myllyjen suuntaan ja mitä myllyjen suunnasta sähköverkkoon virtaa siirtyy. Toki olisi samalla asiallista läpinäkyvyyden nimissä julkaista myös kuukausittaiset ja vuosittaiset tilastot asiasta."

Mitä ilmeisimmin onkin olemassa kuukausittaisia ja vuosittaisia tilastoja.

Tässä on kuitenkin kysymys siitä, että mitä ilmeisimmin yritetään piilottaa tosiasia, että on kausia, jolloin koko Suomen alueella yksikään tuulivoimala ei tuota sähköä verkkoon yhtään - eikä voikkaan tuottaa sillä yksinkertaisesti tuulen nopeus ei ole riittävä.

Esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen hörhöt ovat julkaisseet Tuuliatlaksen joka kehuu kuinka hyviä kuukauden mallinnetut keskituulet ovat, mutta "unohtaa" kokonaan kertoa sen, että todellisuudessa on pitkähköjäkin aikoja, jolloin koko Suomen alueella ei tuule sen vertaa, että tuulivoimalat voisivat tuottaa sähköä. Minun mielestäni se on valehtelua - petos.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #58

Totta on, että tuohon kuuluisaan Tuuliatlakseen vedotaan jatkuvasti. Tuuliatlaksen tiedot eivät vain näytä tukevan tuulisähkön tuotannon todellisuutta.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Valehtelulta vaikuttaa väite ettei saada tuulivoimalakohtaista tuotantomäärää julkiseksi ja verkkosivuille.
Suomi on korkean teknologian huippuja maailmassa, miksei valtio tue kehitystä jotta saadaan uusiutuvaa energiaa käyttävät sähkön- ja lämmöntuotantolaitokset toimiviksi ja kun ne ovat teknisesti ja taloudellisesti sekä ekologisesti siinä kunnossa että kuluttajat omaehtoisesti ovat valmiita maksamaan siitä, niin tämän jälkeen markkinoitaisiin tuotetta.
Kun pakolla yritetään markkinoida keskeneräistä ja kallista järjestelmää se ei tule onnistumaan. Jos taas lainsäädännöllä nostetaan sähkön hintaa että muuten kannattamaton tuulisähkön tuotanto olisi kannattavaa, niin loputkin teollisuudesta siirtäisi tuotantonsa muualle.
Tuulivoima nykymuodolla aiheuttaa enemmän haittoja kuin hyötyjä yhteiskunnassa

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tämä Putkisen taistelu tuulimyllyjä vastaan tuppaa kyllä hymyilyttämään. Vastausten kirjoittaminen ei auta kun mikään oman kuvitelman vastainen fakta ei uppoa tajuntaan.

Suomalainen energiapolitiikka perustuu monipuolisuuteen, jossa tuulisähköllä on oma roolinsa kuten ydinvoimallakin. Ei panna kaikkia munia samaan koriin, niin kaikkien erilaisten energiamuotojen kiistattomat haitatkaan eivät kasaannu. Jokainen energiamuoto saa merkittävää tukea joko suorana rahana tai siten, ettei ihmisille ja ympäristölle aiheutettuja vakavia haittoja tai riskejä tarvitse korvata.

Juhani Putkinen

Mitä vakavia haittoja suomalainen ydinvoima on aiheuttanut meille suomalaisille?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Terrorismin ja maanpuolustuksen riskin pitäisi huolestuttaa jopa sinua.

Isojen yksiköiden suunnittelmattomat seisokit ovat merkittävä riski. Voimalassa tapahtuva iso onnettomuus aiheuttaa helposti samalla alueella olevien kaikkien reaktoreiden alasajon. Olkiluodon mahdolliset neljä reaktoria samalla alueella on hurja riskikeskittymä.

Ydinvoiman tärkein haitta on tietenkin mahdollisen onnettomuuden maksattaminen veronmaksajilla. Käypiä vastuuvakuutuksia ei ydinvoima mistään saa eikä tietenkään siksi joudu siitä maksamaan. Sikamaisen suuri tuki.

Näin tuettunakin ydinvoima on hurjan kallista rakentaa ja uusien reaktoreiden tuottaman sähkön kilpailukyky pitkässä juoksussa on todella epävarmaa. Kausala-malli sitoo omistajat ostamaan myös selvästi pörssihintaa kalliimpaa sähköä vuosikymmenien ajan.

Toivottavasti käytöstä poistettujen reaktoreiden purkamisen kulut eivät jää tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Minähän en vastusta ydinvoimaa. Rakennetaan vaan jos se on edes nykyisellä tukijärjestelmällä kannattavaa. Sehän vähentää hiilipäästöjä ilmakehään.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #27

On paljon todennäköisempää, että vaikkapa tuulivoimalan roottorin irtoava/katkeava siipi tappaa pudotessaan jonkun ihmisen kuin että Suomessa sattuisi yhdenkään ihmisen hengen vaativaa ydinvoimaonnettomuutta.

Suomalaiset eivät ole ryssiä, eikä japseja.

Martti Laines Vastaus kommenttiin #27

BU: "Terrorismin ja maanpuolustuksen riskin pitäisi huolestuttaa jopa sinua."

Koska riski, olet siis maanpuolustusmäärärahojen korottamisen kannalla.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #34

Minä ainakin olen puolustusmäärärahojen korottamisen kannalla - vaikka ei ydinvoima liitykkään maanpuolustukseen, muuten kuin että ne voimalat tuottavat sähköä suomalaisille. Puolustusvoimat kehittävät oman sähkönsä itse, ellei verkosta saa. Siviiliyhteiskunta tarvitsee kipeämmin sähköä.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #27

Suomalaisten ydinvoimaloiden käyttöaste on maailman huipputasoa, yli 90 %. Totta toki on, että terrorismin, teknisten ongelmien sekä muiden katastrofien riski on ydinvoimaloidenkin osalta otettava huomioon. Mutta niin on otettava myös Helsinki-Vantaan lentokentältä täydessä polttoainelastissa ( 150 000 kg kerosiinia ) ilmaan nousevan AirBus 380 -lentokoneenkin osalta ( pienemmistä koneista puhumattakaan ). Pahin skenaario em. tapauksessa on se, että ko. lentokone putoaa syystä taintoisesta keskelle Helsingin keskustaa pahimpaan ruuhka-aikaan.

Elämämme on riskejä täynnä edelleen kaikesta kehityksestä huolimatta. Riskit on vain kyettävä hallitsemaan mahdollismman hyvin. Riskien hallintaan kyllä löytyy lääkkeitä.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #56

Omaan ihan ehjään sänkyynsäkin on moni kuollut - eikä syyllinen ole ollut ydinvoima.

Tietysti erilaisia riskejä pitää hallita ja hoitaa kaikki hommat mahdollisimman hyvin.

Kannattaisi kuitenkin verrata vaikkapa vuosittain suojatietä ylittäneiden jalankulkijoiden kuolemien määrää ydinvoimaloista aiheutuvien kuolemien määrään, jotta saisi oikean käsityksen riskeistä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

J.P.>Mitä vakavia haittoja suomalainen ydinvoima on aiheuttanut meille suomalaisille?

oooo

Pelko

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #45

Vain asioista tietämättömät typerykset pelkäävät suomalaista ydinvoimaa. Heidän pitäisi pelätä ihan tosissaan polttamiseen perustuvan energiantuotannon aiheuttamia pienhiukkaspäästöjä, jotka joka vuosi tappavat Suomessa suuren määrän ihmisiä - ydinvoima ei aiheuta Suomessa ensimmäistäkään kuolonuhria.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kannattaa myös muistaa, että OL3 tuottaa virtaa vasta viiden vuoden päästä. Fennovoima joskus 15 vuoden kuluttua ja OL4 tuottaa virtaa verkkoon ehkä 25 vuoden päästä. Silloin OL1 & OL2 ja molemmat Loviisan reaktorit ovat jo suljettuja. Ydinvoima ei hirveästi lisäänny, eikä se tuo ainakaan nopeita ratkaisuja sähköpulaamme.

Juhani Putkinen

"Kannattaa myös muistaa, että OL3 tuottaa virtaa vasta viiden vuoden päästä."

Teollisuuden voiman arvio tältä vuodelta on, että OL3 tuottaa sähköä vuonna 2016. 2016-2014 on kaksi eikä viisi kuten vihreän matematiikan mukaan.

Olisi kiva etteivät vihreät olisi haihattelijoita.

Fennovoiman tavoitteena on 10 vuotta. Se kuulostaa realistiselta, elleivät poliitikot sekaannu asiaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Börje taisi laittaa vielä vähän kerrointa tuohon, kun ottaa huomioon, miten hyvin OL3 on tähänkin saakka aina onnistunut siirtämään tuotannon aloituspäivää. No, ehkä joskus.

Eikä tuo Fennovoiman rahoituskaan vielä kovin vakuuttavalta näytä. Se hyvä puoli siinä on, että Rosatom on mukana ja venäläisillä lienee kova halu päästä länsimarkkinoille. Ilman venäläisiä homma olisi täysin jäissä. OL4 tuskin alkaa ennen kuin OL3 pörrää, josko sittenkään. Ei Fortumkaan paljoa ole kysellyt, voisiko Loviisa 3 saada luvan.

Eivät ne ydinvoimalatkaan pelkällä uskolla synny. Rahaakin tarvitaan.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Arvio on että n. 50-75% on tukea tuulivoimalaitoksille vuosikausia eteenpäin. Kun Olkiluoto 3 (1600 MW jatkuvaa sähkötehoa, eli n. 13 TWh sähköä/vuosi= 13.000.000 MWh/vuosi) käynnistyy laskee sähkön todellinen hinta Suomessa ja tukea maksetaan suhteessa vielä enemmän. Suuret kuluttajat taas panevat lappu luukulle (mekaaninen paperiteollisuus).

Tukikustannukset maksamme me tavalliset kansalaiset tai säästetään opetuksessa, sairaanhoidossa jne .

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #38

"Kun Olkiluoto 3 (1600 MW jatkuvaa sähkötehoa, eli n. 13 TWh sähköä/vuosi= 13.000.000 MWh/vuosi) käynnistyy laskee sähkön todellinen hinta Suomessa"

Ei ehkä vielä silloin - ainakaan kovin merkittävästi, sillä Suomeen tuodaan käytännöllisesti katsoen koko ajan yli 2000MW teholla sähköä ja vanhoja saastuttavia polttamiseen perustuvia voimaloita pitäisi ajaa alas. Suomi tarvitsee välttämättä OL3n lisäksi Fennovoiman, OL4n, Loviisa 3n ja jonnekin Vaasan seutuville täysin uuden toimijan ydinvoimalaitoksen.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ohjausjärjestelmä on vielä suunnitteluasteella. Areva ei edelleenkään pysty kertomaan milloin OL3 valmistuu. Miten TVO voisi sen tietää. Viisi vuotta on melko realistinen arvio. Fennovoiman 10 vuotta on vielä märkä toiveuni. Katsotaan tilannetta uudelleen kahdeksan vuoden kuluttua. Silloin voi arvailla valmistuuko edes 15 vuodessa. Siellä ei ole mitään infraa valmiina. Olkiluodossa oli paljon paremmat lähtökohdat.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #57

"Ohjausjärjestelmä on vielä suunnitteluasteella"

Instrumentointi tehdään viimeisenä ihan normaalisti - ei sitä tarvita ennen kuin on jotakin ohjattavaa.

On hyvä asia, että STUK vaatii automaatiosuunnitelmat tarkastettavakseen ennen kuin sen rakentamisen aloittamiseen annetaan lupa.

Olen itse suunnitellut tässä elämässä 130 mm tornikanuunaan turvallisuuselektroniikan, jonka piti estää virhetoiminnat useamman kuin yhden samaan aikaan yllättävästi syntyvän vian tapauksessa.

Jo näinkin yksinkertaisessa tapauksessa piti asioita pohtia perusteellisesti monelta kantilta. Ihan samaa tarvitaan ydinvoimalassa - pikkuisen eri mittakaavassa.

Kyllä se sieltä syntyy. Jos ranskalaiset eivät osaa, niin osannevat pyytää apua suomalaisilta.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #61

Hesarin viimeisen uutisoinnin mukaan ei ainakaan ennen vuotta 2017. Areva ei enää anna lupauksia.

http://www.hs.fi/talous/a1388716100115

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #63

Sinänsä ei voi nauramatta katsoa, kun lopultakin löytyi sellainen elämänalue, jossa Putkinenkin joutuu taipumaan roistovaltio Venäjän apuun.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #71

Valitettavasti minä en ole päättävässä asemassa tehtäessä päätöksiä mistä ydinvoimala tilataan. Jos olisin, niin en tilaisi Venäjältä vaan mieluummin Saksasta jos se olisi mahdollista, tai vaikkapa Japanista.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #63

Valmistumisajan ennustaminen on tietysti vain ennustamista ja vasta onnistuneen käyttöönoton jälkeen tiedämme milloin se valmistui.

Kahden toisistaan riippumattoman rinnakkaisen automaatiojärjestelmän vaatimus olisi kohtalaisen helppoa täyttää ellei ranskalaisilla olisi kotimaisuusambitioita. Tilaisi yhden automaation (vaikka varmentavan) saksalaiselta Siemensiltä ja toisen vaikkapa japanilaisilta.

Saksalaisen ja japanilaisen automaatiojärjestelmän toimintaa voisi valvoa ranskalaisella järjestelmällä. Saksalainen ja japanilainen järjestelmä puolestaan valvoisivat ranskalaisen järjestelmän toimintaa. Jos järjestelmät olisivat joskus erimielisiä, niin laitos ajettaisiin varmuuden vuoksi alas.

Toteutuksen saisi kyllä tehtyä kahteen vuoteen kunhan tulisi päätös miten tehdään.

Martti Laines

Oletko tiedustellut Fingridiltä miksi tieto ei ole kattavasti saatavilla?

Juhani Putkinen

En, mutta olen kuullut väitteen, että se mittaus muka tulisi liian kalliiksi.

Ihmettelen kauhiasti, että lähes kaikki muu sähköntuotanto mitataan ja esitetään tarkasti, mutta tuulivoimaa ei. Esimerkiksi vesivoimaloissa ei ole tällaisia vaikeuksia, vaikka meillä on pienitehoisiakin vesivoimalaitoksia. Ei kaukolämmön ohessa tuotettu sähkökään tuota vaikeuksia ilmoittaa tarkasti - vaan tuulivoima ...

Martti Laines

Satavarmasti Fingridin verkkoon ei pääse ilman reaaliaikaista dataa. Kokonaisuutta ei pysty muuten hallinnoimaan.

Kyse on siis tietoisesta salailupäätöksestä. Faktat kun niin usein ovat tosi ikäviä vihreälle tunteelle, sille moraaliselle oikeassa olemisen tunteelle.

Fingridin tapauksessa kyse on rahasta - mutta ilman vihreää tunteenpaloa ei raha virtaa. Parempi siis vaalia mielikuvia datan sijaan.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #44

Martti: "Satavarmasti Fingridin verkkoon ei pääse ilman reaaliaikaista dataa. Kokonaisuutta ei pysty muuten hallinnoimaan."

Sinänsä Fingridin sivulle kirjoitettu, ettei kaikki tuulivoima näy lukemassa on varmaan totta. Ainakin luulen, että meillä on vaikkapa saaristossa pieniä tuuligeneraattoreita, jotka tuottavat sähköä paikallisesti silloin kun sattuu tuulemaan, mutta eivät ole ollenkaan kytkettyjä valtakunnanverkkoon.

Kysymys kuuluukin, että montako prosenttia valtakunnanverkkoon syötetystä tuulisähkötehosta ei näy Fingridin tuulisähkölukemassa? Ja jos ei näy, niin miksi?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Soitin noin vuosi sitten Fingridiin ja kyselin silloin syytä Suomen ydinvoiman sähköntuotannon yllättävästä vähenemisestä. Syynä oli huoltotyöt. Samalla kysyin tätä tuulivoiman mittauksen vajavuutta. Kyseinen henkilö ei osannut tähän vastata.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

"Ihmettelen kauhiasti, että lähes kaikki muu sähköntuotanto mitataan ja esitetään tarkasti, mutta tuulivoimaa ei"

No tuo on tietenkin niin, että tuulivoimalaitokset ovat vaikeiden maastollisten olosuhteiden päässä, että langattomilla epävarmoilla yhteyksillä tulisi tiedot tuulivoimalasta lähettää vastaanottajalleen. Mutta sitä sähköenergiaa ei välttämättä löydy tuulimyllystä lähetyslaitteisiin. Eikä taida GSM tai GPRS olla kovinkaan halpa ratkaisu tilastotiedon lähettämiseksi tuulivoimalasta.

Vesivoimalaitoksethan ja kaikki muut voimalaitokset ovat kaapeloituja ja kantaverkkommekin taitaa olla jo kuitukaapeloitu ja varustettu hyvillä tiedonsiirtolaitteilla.

Juhani Putkinen

"tuulivoimalaitokset ovat vaikeiden maastollisten olosuhteiden päässä, että langattomilla epävarmoilla yhteyksillä tulisi tiedot tuulivoimalasta lähettää vastaanottajalleen."

Jos tuulivoimala on liitetty valtakunnanverkkoon (sinne on sähkölinja), niin sinne on takuuvarmasti myös tiedonsiirtolinjoja, joiden kautta voimalaa tarkkaillaan ja tarvittaessa ohjataan.

Jos se taas on paikallinen pieni generaattori, joka joskus tuottaa muutaman kilowatin teholla sähköä, niin ei sen mittaamisessa tietysti ole mitään järkeä, eikä merkitystä.

Käytännöllisesti katsoen koko Suomi on luotettavasti toimivien langattomien yhteyksien toiminta-aluetta, varsinkin kun tuulivoimalan tapauksessa antenni voidaan sijoittaa korkealle laitehuoneen yhteyteen maston huippuun.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"sinne on takuuvarmasti myös tiedonsiirtolinjoja" Honkajoen tuulipuiston valvomoon tieto kulkee, Taaleritehdas antoi valvonnan Hampuriin saksalaisten haltuun. Nyt se "tuulipuisto" tuottaa sähköä vaikka ei missään muualla Suomessa saada tuottoa tuulivoimalla. Ei tämä kyllä enää naurata.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Jos näin olisi, niin oltaisiinpa Suomessa melko lailla tekniikan takapajulassa. Eipä kai noiden myllyjen tuotantolukujen välittäminen bittimuodossa montaa megaa tiedonsiirtokapasiteettia tarvitse. Tuskin myllyjen tuotannon tiedonsiirto rahasta on kiinni, sillä sen verran sitä syöttötariffilla tuetaan veronmaksajien pussista.

Mitenkähän muuten sitten, kun tuulimyllysähkön tuotanto on tavoitteessaan ( 6 Twh / vuosi ja syöttötariffia maksetaan 200 - 280 miljoonaa / vuosi ), tuulisähkön tuoton heilahdukset sovitetaan valtakunnallisen säätövoiman tuotannon kanssa yhteen, jos ei tiedetä mitä myllyt milloinkin verkkoon syöttää ?

Juhani Putkinen

Varmaankin sitten käytetään mallinnettuja ennusteita - ja kusessa ollaan.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Fortum myi jo sähkönsiirtoverkkonsa pois ehkä juuri näistä odotettavissa olevista ongelmista. Koko sähkönsiirtojärjestelmä pitää vahvistaa näiden sähköpiikkien varalta. Muuntamopalot jne..sähkökatkot ovat todennäköisiä kun nämä "tuulipuistot" rakennetaan valtavia tuulivoimaloita täyteen. Ei tuulifirmat ota vastuuta oman osuuden jälkeen mitä valtio takuuhintaan ostamallaan sähköllä tekee. Säätövoiman pitää olla jatkuvassa valmiudessa tasoittamassa näitä tuotantopiikkejä. Tuuli on aina puuskittaista, ei sellaisia tasaisen tuulen alueita löydy mistään, lähimmäksi ehkä pääsee Argentiinan La Platan pampero, se on kaukana meiltä. Tuulivoimalla vaarannetaan energiahuoltovarmuutta.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #112

"Tuulivoimalla vaarannetaan energiahuoltovarmuutta."

Näin se todellisuudessa on, vaikka tuulivoiman puolustelijat väittävät valheellisesti, että hajautettu tuulivoimatuotanto olisi hyväksi poikkeusoloissa, kuten sodan aikana.

Piku Koo Vastaus kommenttiin #112

Kesän korkeapaineilla, kuumalla selkiällä säällä, jollaisia on juhannuksilta elokuun loppuun, tuuli on vähäistä. Samoin Siperian kylväminä pakkaskausina, jolloin on kirkasta ja hyvin kylmää. Sen sijaan muina aikoina Fenno-Skandian niemimaa vastaanottaa Atlantilta lähes jatkuvasti matalapaineita, jotka tuovat sateita ja tuulia. Törmätessään itäiseen taikka eteläiseen korkeapaineeseen saavat aikaan kovia ja pitkäkestoisiakin navakoita ja myrskyjä, joita on menneenä syksynä ja talvena ollut useita.
Tuulipuistoja on sijoitettu rannikoille ja tuntureille, näissä paikoissa kyllä tuulta on tänä talvena piisannut. Miksei tämä sitten näy, en tiedä.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #140

Kovin on tuulellakäyvää se tuulivoima.

Esimerkiksi 7.2.2014 kello 7.24 Suomen tuulivoimalat tuottivat Fingridin mukaan yhteensä teholla 1 MW. 20.2.2014 kello 12.45 teholla 4 MW ja 25.2..2014 kello 13.45 teholla 222 MW. Tätä kirjoiteettaessa teholla 106 MW.

Käyttäjän olliripatti kuva
Olli Ripatti

Huvittavaa. Sähköyhtiöillä on kuitenkin varaa asentaa yksityisille kuluttajille gsm-datasiirtoon pohjautuvia etäluettavia mittareita mutta tuulisähköyhtiöllä ei muutamaan myllyyn?
Tietysti jos noita yhteyksiä pitää maksaa voitoilla tai tuotoilla niin silloinhan se on aivan loogista.
Ja kai se tuulivoimala nyt esim. kerran viikkoon tekee sen verran sähköä että saisi yhden puhelinmoduulin akun ladattua? Vähän selittelyn makuinen on tämä Ikosen kommentti.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Vaasan hallinto-oikeuden kielteinen päätös Santavuoren tuulivoimaloiden pystyttämiseen Kurikassa.
Melumallinnuksessa on mallinnettu melun A-taajuuspainotettua keskiäänitasoa(ekvivalenttitaso). Taajuuspainotusta käytetään, kun melua mitataan kuulemisen tai kuulovaurion kannalta. C-taajuuspainotusta käytetään impulssimelun mittauksessa. Sen osalta mitä valituksissa on esitetty ihmisen kuulokynnyksen alapuolelle jäävien infraäänien osalta, hallinto-oikeus toteaa, ettei tuulivoimaloiden synnyttämien infraäänien ole hallinto-oikeuden tietämyksen perusteella selvitetty olevan haitallisia terveyden tai viihtyisyyden kannalta. A-taajuuspainotus vastaa myös Ympäristöhallinnon ohjetta 4/2012samoin kuin valtioneuvoston päätöstä melutason yleisistä ohjearvoista VNp 993/1992. Käytetyn taajuuspainotuksen on näin ollen katsottava parhaiten mittaavan tuulivoimaloiden terveydelle ja viihtyisyydelle merkityksellistä melua.
Hallinto-oikeus toteaa, että tarkennetussa melumallinnuksessa
laskentatuloksiin ei ole lisätty ympäristöministeriön ohjeen mukaista 5 dB:n tasokorjausta. Korjauksen tekemättä jättämistä ei ole mallinnuksessa perusteltu. Mallinnuksessa ei ole myöskään otettu kantaa melun laadun häiritsevyyteen. Voimaloiden aiheuttaman melun vaikutukset läheisten asuntojen sisämelutasoon ovat jääneet tyystin selvittämättä. Hallinto-oikeus toteaa myös, että osayleiskaava sallii tarkennetusta melumallinnuksesta poiketen napakorkeudeltaan suurempien tuulivoimaloiden rakentamisen. Tämän vuoksi tarkennettu melumallinnus antaa virheellisen kuvan kaavan mahdollistamien tuulivoimaloiden meluvaikutuksista. Mallinnuksen perusteella ei siten, kun otetaan huomioon myös mallinnuksen virhemarginaali ja ympäristöhallinnon ohjeen mukaisten raja-arvojen äänentasokäyrien läheisyys edellä mainittuihin asuinkiinteistöihin, voida vakuuttua siitä, etteikö osayleiskaavan mahdollistamista tuulivoimaloista voisi epäsuotuisissa olosuhteissa aiheutua ympäristöministeriön ohjeen tai asumisterveysohjeen mukaisia ohje-arvoja korkeampia melutasoja ympäristön asuinkiinteistöillä.

PDF
Päätös 14-0018-2.pdf

Juhani Putkinen

En tiedä mallinnuksista, mutta olen ihan itse vieraillut tuulipuistossa, eikä se ääni tuntunut ollenkaan miellyttävältä - arvelen, ettei siihen voi tottua, vaan se alkaa ottamaan yhä enemmän päähän.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ihan mielenkiintoisesti kuvasti asian. USA:n itärannikolla Massachusettsissa on väännetty kättä tuulivoimaloiden sulkemiseksi liiallisen ja häiritsevän melun ja välkkeen vuoksi. Lisäksi sielläkin jäiden lentely on muodostanut ongelmia.

Monta kuukautta ja vuosia kunnolliset ihmiset valittelivat nukkumisvaikeuksista yms. Eikä kukaan oikeastaan reagoinut tai ottanut valituksia tosissaan kunnes muutama asiantuntija muutti joidenkin näistä valittaneen kotiin asumaan ja yöpymään todeten, ettei pystynyt nukkumaan siinä kodissa.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että saattaa naapurissa olla tilanne tyystin toisenlainen, ei olisi sanottavaa ongelmaa tuulivoimamelusta.

Mistä on kysymys?

Alkoi asiantuntijoiden kuuleminen ja selvitystyö amplitudimodulaation, ylimääräisen amplitudimodulaation etc. suhteen, matalataajuusmelun keskittyminen tiettyyn suuntaan ja paikkaan oli tosiasia, vielä alle kilometrin saattoi olla paikkoja, jossa ko. melusta ei aiheutunut suurempaa ongelmaa, lähellä tuulivoimalaa ei useinkaan ollut melusta häiriötä. Sen sijaan ylhäältä 150 metristä lähtevä matalataajuusmelu kantautuu pitkälle useita kilometrejä, kymmenenkin kilometriä sanottavasti vaimentumatta?

Millään mallinnuksella ei voida riittävästi selvittää, missä kohtaa melu on sietämätöntä tai olisiko se siedettävää. Useasta tuulivoimalasta, tuulivoimalaryppäistä lähtevä matalataajuusmelu tekee asiasta vielä mutkikkaampaa ja melu lisääntyy huomattavasti yksittäiseen tuulivoimalaan verrattuna.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #64

Jouni: "Sen sijaan ylhäältä 150 metristä lähtevä matalataajuusmelu kantautuu pitkälle useita kilometrejä, kymmenenkin kilometriä sanottavasti vaimentumatta?"

En tiedä yhtään fysiikan lakeihin perustuvaa mekanismia, joka estäisi melun vaimentumisen etäisyyden kasvamisen funktiona. Tietysti esimerkiksi maasto ja sää vaikuttavat vaimenemiseen, mutta pitää sen vaimeta etäisyyden kasvaessa. Sopivissa olosuhteissa ääni kuuluu kauemmaksi sen jokainen tietää omasta kokemuksestaan.

Se on luonnollista, että tuulivoimapuiston melu on eri suuntiin ja eri aikoina epämääräinen. Sopivassa vaiheessa toisiinsa nähden olevat äänisignaalit joko vahvistavat toisiaan tai vaimentavat toisiaan vaiheesta riippuen.

Eritaajuisten signaalien sekoittumisen lopputulos taas on ennalta arvaamattoman kakofoninen yhden signaalin moduloidessa toista.

Ei siinä mallinnukset auta, vaan pitää ihan itse käydä kuuntelemassa tuulivoimapuistoa eri paikoissa ja eri tuuliolosuhteissa.

Piku Koo

Entäpä lentokonemelu? Vantaalla monilla asuinalueilla koneita jymisee ja jylisee jok'ikinen päivä vähintään minuutin välein. Sama Espoossa. Ja menepä luontoon Nuuksion kansallispuistoon, niin kuulet koneiden jylinää ja pauketta kun äänivalli rikkoontuu enemmän kuin lintujen laulua. Tottuuko siihen? Entäpä kun koneiden melu on desibelitasoltaan suurempaa kuin myllyjen ja Englanissa tämän melun on tutkimuksissa havaittu aiheuttavan kasvanutta sydänkohtauksien riskiä.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #141

"Ja menepä luontoon Nuuksion kansallispuistoon, niin kuulet koneiden jylinää ja pauketta kun äänivalli rikkoontuu enemmän kuin lintujen laulua."

Ei kannata liiotella Pirjetta. Äänivallin rikkomisen ääni on siellä varmasti hyvin harvinainen - venäläiset hävittäjätkö siellä käyvät rikkomassa äänivallia?

Käyttäjän JormaPallasvirta kuva
Jorma Pallasvirta

Minusta Juhani on oikealla asialla. Suomessa ei energialähteistä ole käyty avointa keskustelua. Mutta sehän johtuu poliittisten päättäjien omista intresseistä työpaikkansa ylläpitämiseksi - ml poliittisesti valittu virkamieskunta.

Median rooli ihmetyttää - tutkiskeleva journalism on iltalehtien tasolla varmaankin kun levikit ovat laskussa ja toimittajien taidot suuntautuneet populistisiin asioihin.

Ei uutta. Suomettuneessa Suomessa oli myös omat sääntönsä mediayhtiöissä.

Juhani Putkinen

Jorma: "Median rooli ihmetyttää - tutkiskeleva journalism on iltalehtien tasolla varmaankin kun levikit ovat laskussa ja toimittajien taidot suuntautuneet populistisiin asioihin."

Niin minuakin ihmetyttää - julkaistaan esimerkiksi tuulivoimayhdistyksen tiedote sellaisenaan totuutena tuulivoimasta, vaikka hälytyskellojen pitäisi soida ihan pirunmoisella voimakkuudella.

Onko kaikilla nykyisin niin kiire, ettei ole aikaa etsiä totuutta?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kyllähän tässä kovasti kansalainen ihmettelee suomalaisen median roolia tässä tuulisähköasiassa. Paljon mitättömämmistä asioista tehdään mediassa tikusta asiaa ja revitellään otsikoissa. Onko tässäkin käytössä se vanha jippo, jossa kansan mielenkiinto suunnataan johonkin toissijaiseen samalla kun mantran omaisesti hehkutetaan yhtä ainoata "totuutta".

Tietenkin tuulisähköasian objektiivinen käsittely mediassa vaatisi toimittajilta asiaan aitoa paneutumista ja tietynlaista teknistä ymmärrystä. Jos tähän ei ole aikaa ja resursseja, niin sitten näytetään menevän siitä missä aita on matalin ja toistetaan niitä "vakio-viher-fraaseja". Siitä on ns. tutkiva journalismi kaukana. Kuka se aikoinaan puhui jotakin sopuleista ?

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

En voi uskoa, että tuulivoimayhtiöiden sähkötuotantoa ei mitattaisi wattitunnin tarkkuudella. Tuottamastaan sähköstähän he saavat kaiken tulorahoituksensa, joten pakkohan se on mitata. Ja kyllä paikallinen verkkoytiö haluaa myös mitata kaikkien sähkönlaitosten verkkoon syöttämän energian pystyäkseen laskuttamaan sähkönsiirtonsa.

Vai onko niin, että valtio maksaa syöttötariffituen sokeasti sähköä tuottaville yrityksille yksinomaan heidän oman ilmoitustensa mukaisesti?

Tammikuun pakkasten aikaan, kun lehdet kirjoittelivat tuulivoiman nolla tuotannosta, antoi Taamir Fareed lehtitiedotteen, jossa kerrottiin, että Taaleritehtaan Honkajoen laitos tuottaa sähköä täysillä, mutta se ei näy Fingridin mittaukissa. Onko Honkajoki Suomessa ainoa paikkaunta, jossa tuulee?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Honkajoki on se paikkakunta, jonne rakennettujen tuulivoimaloiden valvomo on Hamburgissa! Siellähän kävi syksyn mittaan delegaatioita eri kunnista tutustumassa hiljaisiin tuulivoimaloihin? No kun sitten vierailijat kysyivät sähköntuotannosta, mainittiin Hampuri, emme tiedä kun valvomo on...

No Jämijärven guru kerran puhui eri moodeista, tuulivoimaloita voidaan ajaa alhaisemmalla moodilla, jolloin melua ei synny, eikä sähköäkään.

Mitä ne Honkajoen tuulivoimalat tuottivat tammikuun pakkasilla jäänee arvailujen varaan, käyttivätkö verkkosähköä omassa tuotannossa jää samoin arvailujen varaan. Näinhän asia ei voi olla. TkT, prof. emer. Timo Korpela oli päässyt tukilaskelmissa 90 % osuuteen yhteiskunnan, siis veronmaksajien taholta. Kyllä 90 % osuudella voi jo vaatia tuulivoimaloiden tuotanto- ja kulutuslukuja nähtäville!

Juhani Putkinen

Jos tuulivoima olisi tavallista rehellistä liiketoimintaa, niin se ei tarvitsisi tukiaisia veronmaksajan lompsasta - eikä liiketoiminnan tarvitsisi joka yksityiskohdaltaan olla avointa ja julkista - liikesalaisuudet nääs.

Vaan kun tuulivoima saa hyvin merkittäviä tukiaisia veronmaksajilta, niin toiminnan pitäisi olla äärimmäisen avointa ja läpinäkyvää. Tuotanto ja kulutus pitäisi olla joka hetki näkyvissä reaaliaikaisesti netistä kenelle hyvänsä - kuin myös tallennetut tilastot ainakin tuntitasolla.

Juhani Putkinen

Taaleritehtaan Honkajoen tuulivoimapuisto syöttää tuotantonsa suoraan Fingridin verkkoon. On todella vitsikästä, jos sen tuotanto ei näy Fingridin tuulivoiman tuotantotaulukossa. Se, jos mikä haisee petokselta.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Selvitys pitää asiantuntijavoimin tehdä, että totuus selviää. -Olin mukana Honkajoelle tehdyssä "tuulipuisto" esittelymatkassa Luvia-Pori-Honkajoki. Asiasta kiinnostuneet kuntalaiset vietiin linja-autolla Taaleritehtaan Tuulivoimalan juurelle Honkajoella. Esittelyssä selvitettiin nimellistehot, jne. ajankulua..Tuotannosta kun kysyimme että pääsisimme katsomaan valvomoon niin se ei ollut mahdollista kun se työ tehdään etätyönä Hampurissa. Turbiinin lavat pyörivät silloin hiljakseen, ja olimme voimalan juurella, paikka oli keskustelulle hyvä kun ei siipien suhahdukset tai jytinät siinä erotu eikä kuulu. WPD tuulifirma järjesti reissun mainoksena omalle hankkeelle Luvialla. Tuulivoima-alueen tiet oli parempia kuin 8-tie ja kokoonpano-alueet tasaisia kenttiä (n.1/2ha), metsätöiden tekeminen olisi lähes mahdotonta suurien tie-ojien ja teiden pirstoessa alueen. Talvella ei sinne uskalla mennä kun jääpaloja irtoaa siivistä ja siellä on liikkumisesta varoittavia kylttejä. Tutustumismatka vahvisti käsityksiämme tuulivoiman järjettömyydestä meidän olosuhteissamme, 200m ylittävä korkeus ja voimalan tehokkaat lento-estevalot hallitsee maiseman tehokkaasti.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #85

"Turbiinin lavat pyörivät silloin hiljakseen, ja olimme voimalan juurella, paikka oli keskustelulle hyvä kun ei siipien suhahdukset tai jytinät siinä erotu eikä kuulu."

Kun on tuulivoiman tuotannolle edullinen tuuli (yli 10 m/s) niin tuuliturbiinin juurellakin on melkoinen meteli.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Tuo Jounin antama linkki on karmeaa luettavaa, jos se on vähänkään totta.

http://www.aweo.org/windconsumption.html

Sen mukaan koko myllyjen tuotto ja paljon sen ylikin (varsinkin kylmillä ja lumisilla alueilla) menisi yksinomaan, lapojen suuntaamiseen ja oikean kulman säätämiseen, navan lämitykseen, lapojen lämmitykseen, vaihdelaatikon öljyjen lämitykseen, staattorin magnetoimiseen, valoihin ja säätötekiikkaan, hydrauliikkajarruihin, tyristoritekniikkaan ja jopa lapojen keinotekoiseen pyötittämiseen mitä ihmeellisimmistä syistä johtuen.

Kysymys kuuluu, mistä tuo kaikki tarvittava ylläpitoenergia otetaan ja kuka sen maksaa?

Käyttäjän JormaPallasvirta kuva
Jorma Pallasvirta

Jaakko, kyynisesti: tiedät itsekin vastaukset? Jos et, niin kysele. Ei Suomi ole täysin suljettu yhteiskunta - vai onko?

Juhani Putkinen

Jorma: "Ei Suomi ole täysin suljettu yhteiskunta - vai onko?"

Suomi ei toki ole täysin suljettu yhteiskunta, mutta tuskin tuulivoimajengiltä saa todellisuudelle vastaavia vastauksia. On heidän rikastumisestaan (veronmaksajan pussista) kysymys.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Onhan selvää, että mikä hyvänsä voimala on riippuvainen verkkosähköstä seisokin aikana. VTT:n mukaan, jäätymissuojaus vähentää tuulivoimalan tuottoa 2% kunhan voimala ylipäänsä on pohjoisiin olosuhteisiin tarkoitettu. Joka tapauksessa, voimalan energia on verkkoon syötetty energia, siis voimalan tuotanto vähennettynä sen omalla kulutuksella.

Juhani Putkinen

Ei pitäisi olla mitään estettä näyttää reaaliaikaisesti netissä paljonko mikin voimala hetkellisesti tuottaa tai kuluttaa sähköä. Vaan se halutaan pitää salaisuutena. Salaaminen johtaa epäilyksiin väärinkäytöksistä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tarvittaessa Venäjän ydinvoimaloista ja me sen maksamme.

Juhani Putkinen
Piku Koo Vastaus kommenttiin #87

Maamme ei ole viime aikoina juuri tarvinnut tuontisähköä, mitä nyt viime syksynä, kun Olkiluodon suurin reaktori seisoi yli viikon.

Ja jos olet noin huolissasi Venäjän tuontihalukkuudesta, miten voit suhtautua huoletta Pyhäjoen voimalahankkeeseen? Nythän rakentajaehdokas Rosatom on ilmoittanut, että se voi mielihyvin nostaa nykyistä 34,1% omistustaan 49%:een - ja vaikka sataan, kuten pääjohtaja Kirijenko hymyili telkkarissa juuri.
Rosatom myös on luvannut toimittaa voimalan tarvitseman polttoaineen.

Kirijenko myös lupasi, että voimalaa rakentamaan saapuu "luotettavia ja hyviä" valkovenäläisiä.

Tämä on pitkä hanke. Hanhkikiven niemi on täysin neitseellisessä tilassa - se on lintuparatiisi, jossa käyvät myös ketut ja hirvet vasoineen.

Valko-Venäjä on veloissa Ryssään päin. Rosatom vippasi 10 miljardia dollaria maan omaan y-voimalahankkeeseen, mutta presidentti Lushenkon oudoista voimalaturvallisuutta koskevista jaarituksista voisi päätellä, että rahat ovat jo menneet muuhun eikä Rosatom pääse sinne rakentamaan.

Rosatom onkin turhautunut tökkiviin ex-itäblokin ja kolmansien maiden projekteihinsa. Suomi-neidon kiinnostus tulee kuin taivaan lahjana.

Mutta vuodet tulevat vierimään, ennen kuin päästään valamaan pohjiakaan.

Entä jos Valko-Venäjän ja Ryssän välit kiristyvät? Menevätkö duunarit lakkoon? Saammeko uuden ikuisuusprojektin, ja millä hinnalla? Entä jäteluolasto ja minne se laitetaan? Olkiluodon Onkalon hinnaksi on tullut noin 4 miljardia euroa, tarkkaa päivän lukua ei tosin ole enää kerrottu.

Pääjohtaja Kirijenko on ikivanhaa kauppiassukua. Kuulin, että Rosatomin edustajat olivat vierailleet juuri äsken Pyhäjoen koulussa, ilman mitään erillistä tiedotusta lasten vanhemille.
Ihmisten maita tullaan lunastamaan väkisin, ironista kyllä, vanhan Pähkinäsaaren rauhan rajakiven maisemissa. Sinne kiven vierehen tätä voimalaa suunnitellaan.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #142

Pirjetta: "Maamme ei ole viime aikoina juuri tarvinnut tuontisähköä, mitä nyt viime syksynä, kun Olkiluodon suurin reaktori seisoi yli viikon."

Todellisuudessa Suomeen tuodaan sähköä nettona KOKO AJAN. En tiedä yhtään hetkeä jolloin ei tuotaisi. Yleensä tuodaan yli 2000 MW teholla. Esimerkiksi eilen kello 13.45 kun bongasin ennätysmäisen tuulivoimatuotannon Suomessa 222 MW, niin samaan aikaan Suomeen tuotiin sähköä nettona teholla 2085 MW.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #142

Kauppasopimuksen pykälään myöhästymissakko kannattaa kirjoittaa sellainen rahasumma myöhästymissakkoa per myöhästymispäivä, ettei tee mieli myöhästellä. Mitään ennakkomaksuja ei saa olla, vaan maksetaan vasta STUKin hyväksymästä toteutuneesta työvaiheesta.

Piku Koo Vastaus kommenttiin #147

Jätit nyt Putkinen tahallasi vastaamatta kysymykseeni, että etkö koe minkäänlaista riskiä 34%:n tai jopa yli 40% vierasomistuksessa ? Rusatom siis ilmaisi kiinnostuksensa ja kyvykkytensä nostaa omistusosuuttaan aina 49%:iin saakka, mikäli uusia kotimaisia osakkaita ei löydy. Puuttuvia osuuksiahan on kaupiteltu jo kaksi vuotta - kaupaksi ei ole mennyt.

Pyhäjoen hankkeesta tulee puhua julkisena hankkeena; ei pelkästään siksi, että suomalainen energiatuotanto Suomen maaperällä liukuu siellä nyt ulkomaisiin käsiin, vaan myös siksi, että monet pienet kunnat sähköyhtiöittensä kautta ovat kiinnittämässä vähiä resurssejaan tällaiseen mammunttiin, joka ei tule työllistämään itse kunnassa.

Juhani Putkinen

Jaakko: "using the generator as a motor (to help the blades start to turn when the wind speed is low or, as many suspect, to maintain the illusion that the facility is producing electricity when it is not,"

Näin olen aiemmin arvellut tapahtuvan.

Eiköhän se poliisitutkimus olisi aiheellista?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"*Wayne Gulden has analyzed the daily production reports of a Vestas V82 1.65-MW wind turbine at the University of Minnesota, Morris, from 2006 to 2008. Those records include negative production, i.e., net consumption, as well as daily average wind speeds. The data suggest that the turbine consumes at a minimum rate of about 50 kW, or 8.3% of its reported production over those years (and which declined 2-4% each year)."

Tämä yllä esitetty analyysi kertoo myös paljon, Suomen olosuhteissa on todellakin syytä pitää tuulivoimaloiden kulutuslukuja liikesalaisuutena, ainakin vielä tässä vaiheessa kun pitää saada kunnan päättäjiltä vihreää valoa tuulivoimateollisuuden investointisuunnitelmille! Myöhemmin kun intensiivinen rakennusvaihe on toteutettu koko maassa, olisi helpompi perustella päättäjille tuulivoimaloiden itsensä kuluttama sähkö?

Juhani Putkinen

Jouni: "The data suggest that the turbine consumes at a minimum rate of about 50 kW"

Että Minnesotassakin tuuliturbiini on kuluttanut minimissään 50kW sähköä joka päivä tutkittujen kolmen vuoden aikana - huokaus. Siis tuuli tai ei, oli ulkoilman lämpötila mikä hyvänsä. Mitä helvettiä?

Ja hirveät pitävät hirveää meteliä hehkulamppujen kuluttamasta sähköstä!

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #90

Jotta tuulivoimala olisi joka hetki käyntikunnossa ja suunnattuna tuuleen, ja mikäli sattuisi vielä tuulemaan kaiken täytyisi toimia automaattisesti. Ilmeisesti kuitenkaan tuulivoimalan sähkön kulutuksessa ei ole ollut tarvetta säästää, vielä vähemmän silloin kun sen saa ottaa ilmaiseksi verkosta, kuten Englannissa tapahtuu.

Amerikan Väinö on tehnyt hyvää työtä analyysin kanssa, on mielestäni totuudenmukainen. Se vuosittainen 2-4% väheneminen kapasiteetin käyttöasteessa vastaa myös hyvin todellisuutta kun olen nähnyt niitä raportteja amerikkalaisista tuulifarmeista, siellä tehot vaihtelevat 12 % - 30 % välillä. Ensimmäisenä käyttöönottovuonna käyttöaste voi yltää tuonne 30 %, kun taas kymmenen vuotta lähestyttyään farmeissa tuulivoimalan käyttöaste on jo pudonnut lähemmäksi tuota 12 %.

"reported production over those years (and which declined 2-4% each year)" Tuossa kohtaa analyysissä ilmoitetaan tuulivoimaloiden kulumisesta pienentyvä käyttöaste vuosien mittaan - mikäli ensimmäisenä vuonna päästään esim. 20 - 25 %:n kapasiteetin käyttöasteeseen, siitä kun lähdetään vuosittain noilla prosenteilla alaspäin, kymmenessä vuodessa käyttöaste putoaa alle 15 %.

Käyttäjän JormaPallasvirta kuva
Jorma Pallasvirta

Nyt kun muistelen, olen nähnyt "tuulipuistoja" Etelä-Espanjan Tarifassa, joka on surffaajien maailmanhuippu kohde ja Tanskankin ja Saksan välisillä Friisin alueilla. Usein mietin kyynisesti mistä me Suomessa saamme samat tuulet.

Juhani Putkinen

Tanska on tosiaan tuuliolosuhteiltaan oleellisesti parempi paikka tuulivoimaloille kuin Suomi - kuitenkin Tanskankin tuulivoimalat välillä seisovat - kun ei tuule tarpeeksi.

Olen bongannut Tanskan tuulivoimaloiden parhaaksi tuotannoksi 4472MW ja huonoimmaksi pyöreän nolla. Käytännössä kun lukema on osoittanut nollaa, niin tuulivoimalat ovat kuluttaneet verkosta sähköä, eli lukeman olisi pitänyt olla negatiivinen.

Viron tuulivoimaloiden tuotantoluku on muuten ollut joskus negatiivinen.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Fingridin taulukoista ja kartasta olen havainnut, että kun Tanskassa tuulisähköä tuotetaan enemmän kuin itse tarvitsevat, niin Tanskan sähkön markkinahinta laskee murto-osaan muiden pohjoismaiden hinnasta ja samalla Tanska vie ylijäämän Ruotsiin ja Norjaan. Kukahan tuon sähkön dumppauksen maksaa ?

Kyllähän se ruotsalaisille ja norjalaisille kelpaa, kun saavat alehintaan tanksalaista ylijäämäsähköä. Samaan aikaan ruotsalaiset sitten vievät sähköä Suomeen tavallisella markkinahinnalla ! Suomihan tuo sähköä jatkuvasti Ruotsista 1 000 - 2000 Mw teholla. Eli yhden - kahden ydinvoimalaitoksen teholla. Joku on joskus ihmetellyt miksi ruotsaiset pärjäävät paremmin kuin suomalaiset.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #113

Markku: "Kukahan tuon sähkön dumppauksen maksaa ?"

Oletan, että tuulisähköfirmat saavat tuottamastaan ylijäämäsähköstäkin jonkunlaisen takuuhinnan vaikka markkinasähkän hinta laskee alhaiselle tasolle.

Ainakin sähkön kuluttajat ja veronmaksajat kärsivät Tanskan tuulivoimasta. Kannattaa myös huomata päinvastainen tilanne - kun tuulee heikosti, niin Tanska tuottaa sähkönsä erittäin saastuttavasti hiilivoimalla.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ei ainoatakaan tuulivoimalaa nykytekniikalla. Ennemmin sitten maakaasua, joka sekin on kallista. Tosin sitten tarvitaan myös terminaali ja laivat sitä kulejattamaan. Koska venäjän varaan ei voi pelkästään jäädä. Tosin olisin ydinvoiman kannalla, mutta jos siinä ei päästä eteenpäin. Energia omavaraisuus on saavutettava ja miellummin hiukan myytävä Saksaan, kuin ostettava ydinsähköä venäjältä.

Juhani Putkinen

"Ei ainoatakaan tuulivoimalaa nykytekniikalla. Ennemmin sitten maakaasua, joka sekin on kallista. Tosin sitten tarvitaan myös terminaali ja laivat sitä kulejattamaan. Koska venäjän varaan ei voi pelkästään jäädä."

Maakaasun huoltovarmuus on tasan nolla. Kun Venäjä vääntää hanan kiinni, niin mikään maakaasulla toimiva ei enään toimi.

LNG ja laivat eivät auta sodan aikana pätkääkään - ei yksikään kaasulaiva tule Suomen satamaan Suomen ollessa sodassa Venäjän kanssa.

Kivihiilivoimaloita ei saa purkaa ja niille on ostettava suuret kivihiilivarastot - varalle.

Ydinvoimahankkeita pitäisi potkia eteenpäin niin, että alettaisiin mahdollisimman pian valmistelemaan Loviisa 3n ja Vaasa 1n toteuttamista.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

VTT on julkaissut tuulivoimaloiden tuotanto- ja vikatilastoja, jotka perustuvat hiukan pidempään mittausaikaan:

http://www.vtt.fi/proj/windenergystatistics/

Edelleenkään mukana ei ole voimaloita, joiden tuotantoa ei seurata reaaliajassa. Reaaliaikainen mittaus ei ole Fingridin mukaan "taloudellisesti mielekästä". Minun sähkömittarini reaaliaikainen mittaus sen sijaan on taloudellisesti mielekästä. Jonkinlainen meriselitys tähän ristiriitaan olisi mukava saada. Muuten päättelen, että oman kotini tapauksessa sähköä siirtyy enemmän.
Todennäköisesti asiaan löytyy joku looginen selitys, sitä vain ei ole riittävän selvästi ja näkyvästi esitetty.

Juhani Putkinen

Valitettavasti VTT kuulunee tuulivoimahörhöjengiin. Esitellään kyllä tilastoja paljonko jossakin kuukaudessa on tuotettu tuulisähköä, vaan ei sanaakaan kaikkein kiinnostavimmasta asiasta - monenako tuntina vuodessa tuulivoimalat eivät tuota Suomessa enempää kuin vaikkapa 2% teholla yhteenlasketusta nimellistehosta.

Sellaisen tiedon pitäisi olla erittäin kiinnostava Suomen sähköntuotantopolitiikasta päättäville tahoille.

Sähköä nimittäin TÄYTYY tuottaa joka sekunti vähintään niin paljon kuin sillä hetkellä sähköä kulutetaan - eikä sen mukaan milloin sattuu tuulemaan.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tuotantolukuja tunneittain on saatavilla. Esimerkiksi "hourly wind power production" tuottaa jo aika hyvin aineistoa. Se ei liene kovin suuri yllätys, että tuotantoluvut vaihtelevat rajusti tuulennopeuden mukaan ja lähestyvät nollaa heikoilla tuulilla.
Tuulivoima ei siis yksinään sovellu jatkuvaa sähköntarvetta vaativiin tarkoituksiin, vaan se ainoastaan pienentää muun sähköntuotannon osuutta silloin, jos tuulee. Ei se voi olla yllätys edes vihreille?

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #91

Jussi: "Esimerkiksi "hourly wind power production" tuottaa jo aika hyvin aineistoa."

Tuskin Suomesta?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #93

No vaikka tuosta:

http://energia.fi/sites/default/files/tuulivoima-j... (kuva 3).

Kuvasta ilmenee lähinnä tuotantokäyrän tyypillinen muoto. Samasta kuvasta näkyy, että jos voimaloita on erittäin paljon (Tanska), tasoittuu käyrän muoto hieman, mutta on silti kaikkea muuta kuin tasainen. Se muuttuu siis korkeintaan piikikkäästä aaltomaiseksi.
Samasta kuvasta kannattaa huomata, että kulutus ja tuotanto ovat eri skaalalla - muuten tuo tuotantokäyrän piikikkyys ei edes erottuisi, eikä se todellisuudessa paljon Suomessa erotukaan.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #95

Yli 14 vuotta vanhaa dataa, mutta kyllä siitäkin periaate näkyy - kun ei tuule, niin ei tuulivoimalat tuota sähköä, ei vaikka itkisi.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #97

Vähän aavistelinkin, ettei kelpaa. Miten olisi TKK:n kurssi, sivu 15?

http://tfy.tkk.fi/aes/AES/courses/crspages/Tfy-56....

Eivät ne käyrät tuosta ole mihinkään muuttuneet.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #98

Sinänsä ihan hyvä ja havainnollinen käyrä, mutta vain yhden tuulivoimalan osalta.

Sen näyttämät nollatuulet on tuulivoimahörhöjen puolesta kumottavissa yhdellä lauseella: "Jossakin päin Suomea tuulee aina." Sitten kun minä näytän toteen, ettei tuule tarpeeksi, jotta tuulivoimalat tuottaisivat sähköä, niin tuulivoimahörhöiltä tulee seuraava kumous: "Jossakin päin Pohjolaa tuulee aina."

No, senkin minä olen näyttänyt olevan valhetta. Ei Tanskassa, ei Norjassa, ei Ruotsissa, ei Suomessa, ei Virossa tuule tarpeeksi, jotta tuulivoimat tuottaisivat verkkoon sähköä, ainakaan mainita saakka. Vaan ei mene perille. Väen vängällä halutaan Suomeen lisää tuulivoimaa, vaikka se om HAITALLISTA Suomelle ja suomalaisille.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #98

Kiinnostavaa olisi tietää minkälainen säätövoimajärjestelmä Suomeen tarvitaan tasaamaan tuulisähkön tuotannon heilahteluita sen tavoitetilassa ( 6 Twh / vuosi )? Tämän jälkeen herääkin kysymys paljonko sellainen investointi ja järjestelmän ylläpito sekä käyttö tulee maksamaan. Viimeinen kysymys onkin sitten: Kuka sen maksaa ? Viimeiseen kysymykseen lieneekin helpointa vastata.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #114

Markku: "Kiinnostavaa olisi tietää minkälainen säätövoimajärjestelmä Suomeen tarvitaan tasaamaan tuulisähkön tuotannon heilahteluita sen tavoitetilassa"

Siitä asiasta nykyiset päättäjät eivät halua tietää mitään. Sitten kun on jo vetelät housuissa, niin rakennetaan pikavauhtia ja erittäin kalliilla lukuisia uusia säätövoimaloita eri puolille Suomea. Oletan niiden toimivan dieselöljyllä ja tuottavan erittäin kalliilla hinnalla sähköä.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #98

Liitän tähän aikaisemmin antamiani kommentteja Saksan tuulivoimatilastoista vuodelta 2012.

Katsokaa sivu 34 tai 28, jossa on käppyrät tuulienergian tuotanosta päivittäin koko vuodelle.

http://www.ise.fraunhofer.de/en/downloads-englisch...

Käyristä näkyy erittäin selvästi kuinka haavoittuvainen tuulivoimatuotanto on. Tilastot ovat Saksasta, jossa tuulivoimaa on rakenettu tuhansia ysiköitä merelle,jossa tuulee aina. Suomessa tilanne on huonompi tuulien osalta.

Ei mikään yhteiskunta, teollisuudesta puhumattakaan, voi pyöriä ensimmäistä päivääkään tuulivoimalla ilman kunnollista perusvoimaa ja sen lisäksi tuntuvaa säätövoimaa.

On tietämättömyyttä, tyhmää ja täysin edesvastuuttomuutta puhua tuulivoimasta olettamalla, että sillä pystytään yhteiskuntaa, teollisuutta ja kotitalouksia pyörittämään.

Tuulivoiman käyttöönotto on ollut EU:n kautta tapahtuva vihreiden ideologinen päätös ja, sen jälkeen kun siihen on kohdistettu valtavat tukiaiset, siitä on tullut kylmää liiketoimintaa ja energiantuotannon ongelmat on unohdettu.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #120

Kiitos erittäin selkeistä ja havainnollisista taulukoista. Näitä taulukoita kun tarkastelee, niin se kuva, mitä meille on annettu mediassa Saksan sähköenergian tuotannosta muuttuu melkoisesti.

Piku Koo Vastaus kommenttiin #120

>>>>>>>>> On tietämättömyyttä, tyhmää ja täysin edesvastuuttomuutta puhua tuulivoimasta olettamalla, että sillä pystytään yhteiskuntaa, teollisuutta ja kotitalouksia pyörittämään. >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

No juu juu, kuka nyt on tuollaista ikänä väittänytkään ? Ei kukaan - tuulesta on aina haluttu rakentaa pientä osuutta kokonaisenergian tuotantoon. Sillä on tunnetut rajoituksensa Äiti Luonnosta riippuen, mutta toisaalta kovat tuulet ovat meilläkin viimevuosina yleistyneet. Oikeaan paikkaan sijoitettuna - länsirannikoille ja Helsingin edustalle, luulisi siitä jotain kostuvan. Myös y-voimalat seisovat huoltotöiden aikaan ja vian tullen, joskus pitkäänkin. Ei niihinkään voi yksinään nojata, ellemme sitten halua niitä joka rantaan ja niemeen. Emme varmaankaan - jo niiden yhä kallistuvan kalleuden tähden.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #143

Helsinkiin ei nyt tuulivoimaloita vaan mahdu, eihän vihreätkään nyt voi tuulivoima-alueeksi muuttua...
Tuulivoimala-alueen lähistön kiinteistöjen arvot putoaa kolmasosan se pudottaisi kiinteistöverojen arvossa enemmän kuin mitä ikinä olisi voimaloista saatavissa.
Tuulivoimalan siipiin muodostuu jäätä joka on irtoessaan vaara alueella.

Osmo Soininvaaran sanoin
"Rakennamme kyllä tuulivoimaloita, mutta emme Helsingin kaupungin alueelle, koska täällä ei ole soveltuvia paikkoja."
http://yle.fi/uutiset/tuulivoima_puhaltaa_helsingi...

ja edelleen http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/...

..."Yhteiseltä sähköntuotannoltaan puistot ovat silloin alle 100 GWh. Pienin tuulivoimahanke, jossa YVA:aa on edellytetty, on Helsingin edustan 4 laitoksen hanke, yhteisteholtaan 8 MW. Syynä on ollut ennen kaikkea maisemaan ja kulttuuriperintöön liittyvät tekijät (mm. Suomenlinnan merkitys UNESCO:n maailmanperintökohteena). "

Muualla maassa yritetään neljän tuulivoimalan alueita viedä läpi suunnittelutarveratkaisulla, mutta Hesassa vaaadittiin YVA niille. Ja kuinka ollakkaan, huomattiin että eipä ne sopineetkaan maisemaan(en nyt vaan löytänyt sitä päätöstä netistä).

http://www.hel.fi/static/ksv/www/yk2002/Tuulivoima...

Kun Helsingin seutu on tuulivoimalta kiellettyä rakennus aluetta, -sen häiritsevyyden takia, niin on se oltava kiellettyä samoilla periaatteilla muuallakin.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #148

Hannu: "Kun Helsingin seutu on tuulivoimalta kiellettyä rakennus aluetta, -sen häiritsevyyden takia, niin on se oltava kiellettyä samoilla periaatteilla muuallakin."

Hyvä huomio.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Täytyy sanoa väkisinkin, että tämä blogi on laajentanut käsityksiäni tuulivoimasta tuntuvasti. Kiitoksia.
Kaikki aiemmat käsitykseni asiasta ovat syventyneet huomattavasti.

Juhani Putkinen

Kiitos.

Jos haluaa ihan oikeasti tietää tuulivoimasta, niin se vaatii huomattavaa ajankäyttöä asiaan.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Katso edellisen hallituksen elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen esittelemä ohjelma: http://www.tem.fi/files/26643/UE_lo_velvoitepakett...

Kannattaa kiinnittää Pekkarisen esityksessä huomiota samaan asiaan, jonka tuot luvuissasi esiin. Tuulivoimalle suunnataan jostain syystä ylivoimaisesti eniten tukea suhteutettuna siihen sähkömäärään, mikä tuulivoimalla tuotetaan.
Pitäisikö tässä nyt paikkaan se vanha totuus: Tieto lisää tuskaa
((appi-ukko (Faaderille) hoiteli edut kotiin))

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Kopioin hyvän kansantajuisen melu-oppaan tänne, -kun asia kerrankin myllytetään näin perusteellisesti.

Hei,
liitteenä on puolestani vapaasti käytettävä tietopaketti tuulivoimalaitosmelusta. Kiitos aiemmin korjauksia ja muita huomioita tehneille. Kuviin en ole kysynyt lupia.

T: Pentti Vikström
PDF
Tuulivoimalan melusaaste.pdf

https://mail.google.com/mail/u/0/?ui=2&ik=6e54c70e...

Juhani Putkinen

Ei auennut.

Eikö sitä .pdf:ää saa minnekään sellaiseen kohtaan, että sen saa jokainen auki.

Kopsaa sisältö vaikka omaan blogiisi ja anna linkki sinne.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Hei,
liitteenä on puolestani vapaasti käytettävä tietopaketti tuulivoimalaitosmelusta. Kiitos aiemmin korjauksia ja muita huomioita tehneille. Kuviin en ole kysynyt lupia.

T: Pentti Vikström
PDF
Tuulivoimalan melusaaste.pdf

https://drive.google.com/file/d/0B966KY7HjwtiVUg0d...

Juhani Putkinen

Sangen hyvä esitys.

Sen uskottavuutta heikentää kuitenkin mm. väite, että matalataajuinen melu vaimenisi 0 dB/km. Toki suluissa on mainittu 0,5 mutta virhe joka tapaukssessa.

0 dB tarkoittaisi, että vaikkapa 10 km etäisyydellä äänenvoimakkuus olisi sama kuin äänilähteen vieressä (ja vielä vaikkapa 1000 km etäisyydellä). Tällaisia väitteitä pitää varoa. Jo se 0,5 kertaa 10 osoittaa todellista vaimenemista.

Itse jaksan epäillä sitäkin lukemaa 0,5 dB. Se voi joskus joissakin olosuhteissa pitää paikkansa, mutta en usko, että sitä voidaan yleistää.

Ääniaaltojen vaimeneminen etäisyyden funktiona riippuu tässä tapauksessa hyvin oleellisesti esimerkiksi tuulen suunnasta, tuulen nopeudessta, maaston muodoista, pinnan kovuudesta, kasvillisuudesta, jne., jne.

Tässä puutuin tietenkin vain yhteen yksityiskohtaan, jota on helppo kritisoida. Yleisesti ottaen esitys tuulivoimalan tuottamasta melusta on hyvinkin lukemisen arvoinen. Suosittelen kuitenkin pidempiaikaista oleskelua kovalla tuulella jonkin tuulipuiston tuulen alapuolella vaikkapa suunnilleen yhden kilometrin etäisyydellä tuulipuistosta. Oma korva on "kuningas". Harvempi rakastaa sitä "musiikkia".

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #136

Olet oikeassa, ei kaikkea luonnon aiheuttamia muuttujia voida huomioida kuin tapauskohtaisesti paikanpäällä toteamalla loppujen lopuksi, omat korvat ja silmät ei petä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja tuuli on täälläkin vielä aina puuskittaista ja lapojen pituuden matkalla n.120m alareunasta yläreunaan tuulennopeus muuttuu. Nyt on jo valmiina monta demopuistoksi sopivaa joissa voi havainnoida ääniä, valo- ja varjovälkyntää, lentoestevaloja jne..Eikä se 500 kuutiota betoniakaan jalustassa mitään puhdasta ainetta ole, myrkkyjä 15kg kuutiossa jotka liukenee pohjaveteen. Luonnoneläimillä taitaa olla vielä satakertaa herkempi kuulo kuin ihmisillä mutta ne pääsevät juoksemaan pakoon, paitsi Öölannissa, Ruotsissa hirvien kuolleina syntyneille vasoille haetaan nyt syytä mistä se johtuisi. Tuo matalataajuinen pulssimainen basso-ääni-aalto on terveydelle vaarallista, sen on jo monet tutkijat selvittäneet. Nukkumisen häiriintyessä elimistön omasuojaus alkaa murtumaan.. no en tiedä mutta selvityksiä ja tutkimuksia on jo tehty senverran etten luota Hyttisen tiedetietoon tuulivoimaloiden tarpeellisuudesta. (kts. Jan Vapaavuoren blogi Texasista ja Suomen cleantecista)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #136

Hyvä huomio, tämän tyyppisissä asioissa pitäisi olla tarkka ilmaisuissaan! Itse olisin käyttänyt sanallista ilmaisua - vaimenee vain vähän tai ei vaimene sanottavasti esimerkiksi. En tiedä mistä tuo nolla kilomerillä on tullut.

Omaa korvaa ja kuuntelua pitempiä aikoja ei korvaa mitkään tutkimukset? Matalataajuusääni on kuitenkin alue, mistä ei paljoa tiedetä - siis ei tarvitse tietää, infraääniä ihminen ei edes kuule.

Olen joskus kuunnellut kaulushaikaran matalaa huhuilua tai puhaltamista (vastaava ääni saattaisi syntyä puhaltamalla tynnyriin) ollessani metsätöissä järven läheisyydessä, mistä se kaulushaikaran ääni oletettavasti tuli. Piti oikein kuunnella ja meni jonkin aikaa ennen kuin tajusin, että sellaistakin ääntä on olemassa, sitä piti oikein opetella kuuntelemaan, sen verran oli erikoista ääntelyä! Kun taas olin töissä samalla alueella, tällä kertaa kuitenkin noin kilometrin päässä järvestä, yllätys, yllätys, samaa ääntelyä ja metsän läpi kantautui ja voimakkaana kuului, oletin sen tulevan sieltä kilometrin päässä sijaitsevalta järveltä. Tässä tapauksessa sanoisin, että se kaulushaikaran ääntely ei vaimentunut kilometrin matkalla juuri lainkaan.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Jounille kysymys.

Kommenttisi # 25 annoit tämän linkin.

http://www.utilityweek.co.uk/news/Analysis-The-med...

En kuitenkaan löytänyt tämän linkin tkaa lukuja, jotka esitit kommentissasi. Onkohan ne luvut jostain toisesta tekstistä? Mistä?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Sorry, oli linkki jäänyt epähuomiossa liittämättä! Tässä puuttuva linkki, http://www.telegraph.co.uk/earth/energy/windpower/...

Juhani Putkinen

Sen mukaan Englannissa tuulivoiman tukiaiset: "That subsidy is predicted to rise to £6 billion by 2020."

Eihän tässä ole vähäisintäkään järkeä - onko brititkin tulleet hulluiksi? Sillä rahallahan saisi aikaan ydinvoimalan, joka tuottaa sähköä silloin kun tarvitaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Englannissa ilmastohörhöillä on nykyään kireitä kasvoja, veikkaan, että pian vaaditaan päitä vaadille!

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

http://www.kainuunsanomat.fi/Kainuu/1194873564445/...

”Tuulivoima menettää tukensa”

Kainuun Sanomat uutisoi tänään nähtävästi yllä olevalla otsikolla.

http://dailycaller.com/2014/02/07/spain-ends-subsi...

"UK Prime Minister David Cameron backed off his promise to run the “greenest government ever” last November when he told aides to “get rid of all the green crap” from UK energy bills to help bring down costs — which are spiraling out of control.

Cameron and his cabinet have been critical of wind farm subsidies along with solar subsidies as well. In 2011, his Chancellor of the Exchequer George Osborne said: “If we burden [businesses] with endless social and environmental goals — however worthy in their own right — then not only will we not achieve those goals, but the businesses will fail, jobs will be lost, and our country will be poorer.”"

Espanjan tilanne on ollut kyllä selvillä jo kauan, nyt se ilmoitus sitten tuulivoimatukien lopettamisesta tuli.

Juhani Putkinen

Toivottavasti Kainuun Sanomien otsikko pitää paikkansa.

Viro on jo päättänyt leikata tukiaisia tuulivoimalle.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"We need a special ops team of the CIA to install the meter with wireless telemetry."
http://windfarmrealities.org/u-minn-and-vestas-rea...

Toivottavasti Suomessa osataan varautua tulevaan, tuulivoimalat ovat nyt ihmisten hampaissa, vaaditaan aiheellisesti poliisitutkimuksia, ja kuten yllä käy selväksi Amerikassa haetaan jo CIA:n erikoisjoukkoja apuun.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #130

"fully 85% of the days during the 3 years had a negative-production period. I graphed the results: - - "

Mielenkiintoista, mutta onko tieto luotettavaa, onkin ihan eri asia? Kuulostaa aivan uskomattomalta.

Miksi helvetissä reaaliaikaiset tuulivoiman tuotantotiedot eivät voi olla julkisia?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #131

Luin saman kohdan kriittisesti ja huolella, ilmeisesti suuret kulutusluvut liittyvät Vestaksen vanhempiin malleihin, uudemmissa malleissa käytetään harvinaisia maametalleja magneettien valmistuksessa, joten niiltä osin magneetit eivät vaadi sähköä kuten edeltäjänsä.
Luotettavuus näissä asioissa voidaan varmistaa vain tarvittavalla mittauksella, eli sähkön kulutus ja tuotanto erilleen.

Tarkistin muitakin asioita ja täsmää, kyllä tämä Väinö on tehnyt huolellista työtä, vrt. seur. taulukko, http://windfarmrealities.org/wp-content/uploads/20... siinä Saksan kapasiteetin käyttöasteeksi ilmoitetaan 18,3 % vuonna 2003 -2007. Vuonna 2012 se oli 17,6 %.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #132

"siinä Saksan kapasiteetin käyttöasteeksi ilmoitetaan 18,3 % vuonna 2003 -2007. Vuonna 2012 se oli 17,6 %."

Lukemien pientä eroa ei kannata hötkyillä tulkitsemaan siten, ettei tuuliturbiinin käyttöaste pienenekään ikääntymisen funktiona niin paljon kuin aiemmin on mitattu. Lukemien ero johtuu siitä, että on rakennettu runsaasti uutta tuulivoimaa.

Oleellista on huomata käyttöasteiden alhainen taso - ei puhettakaan tuulivoimajobbareiden mainostamasta 20-25% haarukasta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #133

Näitä tuulivoimaloita tuleekin verrata toisiinsa, kymmenen vuotta sitten rakennetun alueen voimaloiden kapasiteetin käyttöaste on siellä 10 % kieppeillä kun taas ihka uudet voimalat pääsevät 20 % yläpuolelle ehkä.
Saksassa merelle rakennettavat tuulivoimalat tulevat osaltaan nostamaan keskiarvolaskelmassa kapasiteetin käyttöastetta tai mieluummin vähentämään vanhan maalle rakennetun kapasiteetin käyttöasteen näkymistä laskuna keskiarvolaskelmissa.

Lobbarit kehuvat nyt merelle suunniteltujen tuulivoimaloiden kapasiteetin käyttöasteen nousevan 45 %. (Siis ensimmäisenä vuonna, josta sitten laskeudutaan 2-4% vuosittain kulumisen seurauksena!)

Ei tällasisesta puliveivaamisesta päästä eroon muulla kuin reaaliaikaisella mittaamisella, jossa sitten tuulivoimalan itsensä kuluttama sähkö näkyy erikseen. Seuranta julkiseksi ja internettiin.

Toimituksen poiminnat