*

Jussilta Uutisia ja tietoa

Alikersantti Harald Nugiseks ansaitsi 1.3.1944 Rautaristin Ritariristin

  • Gebalte Ladung
    Gebalte Ladung
  • Harald Nugiseks  I luokan rautaristin saamisen jälkeen 7.3.1944
    Harald Nugiseks I luokan rautaristin saamisen jälkeen 7.3.1944
  • Harald Nugiseks  Ritariristin saamisen jälkeen
    Harald Nugiseks Ritariristin saamisen jälkeen
  • Harald Nugiseks Itsenäisyytensä voimaan palauttaneen Viron asepuvussa 26.6.1999
    Harald Nugiseks Itsenäisyytensä voimaan palauttaneen Viron asepuvussa 26.6.1999
  • Harald Nugiseks 90-vuotissynttäreillä 22.10.2011
    Harald Nugiseks 90-vuotissynttäreillä 22.10.2011

Alikersantti Harald Nugiseks ansaitsi 1.3.1944 Rautaristin Ritariristin

 

Tasan 70 vuotta sitten virolainen Eesti-divisioonan SS-unterscharführer (vastaa suomalaista alikersanttia) Harald Nugiseks suoritti Narvan rintamalla erittäin merkittävän "sotatoimen".

 

Venäjä oli valtavalla ylivoimalla hyökätessään onnistunut saamaan Narva-joen länsirannalta pahan sillanpään Vepsküla-Siivertsi alueelle ja ennättänyt kaivautua kunnolla asemiinsa ennen Eesti-divisioonan saapumista puolustamaan Viroa Narva-joella. Venäjän sotahistorioitsijoiden mukaan sitä sillanpäätä puolusti yksi rykmentti 378. jalkaväkidivisioonasta vahvennettuna konekivääripataljoonalla.i

 

Saatuaan hävitettyä Viron itsenäisyyspäivänä 24.2.1944 Riigikülan sillanpään Eesti-divisioona sai tehtäväkseen hävittää kyseisen Vepsküla-Siivertsi sillanpään. 1.3.1944 kello 7.05 alkoi varttitunnin kestäneen tulivalmistelun jälkeen yleishyökkäys Siivertsin sillanpäätä vastaan. 45. rykmentin I pataljoona suoritti rintamahyökkäystä Harald Riipalun johdolla ja 46. rykmentin I pataljoona obersturmbannführer (everstiluutnantti) Ain-Ervin Meren johdolla sivustasta.ii

 

Alivoimalla suoritetuissa hyökkäyksissä valtavan tulivoimaista vihollista vastaan kärsittiin melkoisia tappioita - varsinkin upseeritappioita. Vihollisella oli sillanpäässä 9 kpl 76 mm tykkiä, 11 kpl 45 mm tykkiä, 13 kpl 82 mm kranaatinheitintä, 47 konekivääriä ja 82 pikakivääriä.iii

 

Harald Nugiseks kuului obersturmführer (luutnantti) Helmut Rõõmussaaren johtamaan noin 40 miehen iskuryhmään. Vihollisella oli suuret tappiot, mutta iskuryhmästä haavoittuivat molemmat upseerit, ensin untersturmführer (vänrikki) Jaan Lumera ja sitten myös Rõõmussaare. Jäljellä iskuryhmässä oli 22 miestä.iv

 

Harald Nugiseks otti jäljelle jääneet iskuryhmän miehet komentoonsa ja veti iskuryhmän taemmas lepäämään ja täydentämään patruuna- ja varsinkin käsikranaattivarojaan. Hän keksi ottaa käyttöön ahkiot, jotta käsikranaattien ja käsikranaattikimppujen Gebalte Ladung kuljetus iskuryhmän kärkeen voidaan varmistaa.v

 

Kuva Gebalte Ladung, pitäisi olla tässä kohtaa

 

Käsikranaattikimppu koostui yhdestä käsikranaatista M43 varsineen (perunanuija) ja kuudesta räjähteen ympärille sidotusta käsikranaatista ilman vartta. Gebalte Ladung vastasi neljän kilon kasapanosta, mutta oli mukavampi heittää kun siinä oli varsi. Varren päässä oleva korkki auki, vetäisy narusta ja heitto. Noin kuuden sekunnin kuluttua narusta vetäisystä räjähde laukesi. Kylmähermoinen saattoi odottaakin pari sekuntia ennen heittoa, jotta lopputulos oli tehokkaampi, eikä vihollinen ennättänyt ainakaan heittää räjähdettä takaisin.

 

Pataljoonan esikuntaan oli saapunut tieto, että Harald Nugiseks oli ottanut iskuryhmän komennon - pataljoonan komentaja Ain-Ervin Mere otti Nugiseksiin yhteyden radiolla ja pyysi: "Nugiseks! Jos voitte, yrittäkää vielä. Vaasa on otettu."vi (Vaasa oli Talon raunioiden nimi).

 

Nugiseks vastasi: "Yritän Obersurmbannführer!"vii

 

Seurasi klassinen juoksuhaudan vyöryttäminen, jota oli opetettu Viron sotakoulussa. Pari miestä heittivät juoksuhaudan mutkan taakse käsikranaatteja tai kranaattikimppuja ja niiden räjähdettyä ensimmäinen mies hyppäsi kulman taakse suolaten konepistoolilla mahdolliset eloonjääneet.viii Erittäin oleellista oli säilyttää nopea eteneminen ja sen mahdollisti ahkioilla eteen vedetyt käsikranaatit ja karanaattiniput. Välillä käytettiin lähitaistelussa kenttälapioita ja puukkoja.ix

 

Nugiseks jäi kolme kertaa sortuvan taisteluhaudan maan alle mutta toverit kiskoivat hänet taas esille ja vyörytys jatkui, kunnes tehtävä oli suoritettu.x

 

300m matkalla heitettiin yli 1000 käsikranaattia. Riipalun ja Meren iskuryhmät kohtasivat ja kyseinen alue sillanpäästä oli puhdistettu. Nugiseksin iskuryhmän saalis oli yli 100 vihollista, joista 80 kaatuneina.xi

 

Tästä saavutuksesta Harald Nugiseks palkittiin Rautaristin Ritariristillä, joka vastaa Mannerheimristiä.

 

Se ei vielä tarkoittanut koko Vepsküla-Siivertsin sillanpään valloitusta, mutta oli oleellinen askel siihen suuntaan.

 

Kuva Harald Nugiseks

I luokan rautaristin saamisen jälkeen 7.3.1944.xii

 

Kuva Harald Nugiseks

Ritariristin saamisen jälkeen. xiii

 

Sodan jälkeen Harald Nugiseks joutui Venäjän vainoamaksi ja tuomittiin 10 vuodeksi Siperiaan keskitysleirille isänmaansa puolustamisesta imperialistista roistovaltiota Venäjää vastaan. Tuomion jälkeen karkotettavaksi vielä viideksi vuodeksi.

 

25.3.1949 Venäjä kyyditti Virosta 20 700 ihmistä Siperiaan - mukana Harald Nugiseksin isä, äiti, veli ja sisar.xiv

 

Viron palautettua itsenäisyytensä voimaan Venäjän miehityksen alta Viron Puolustusvoimain komentaja Aleksander Einseln ylensi Harald Nugiseksin Viron reservikapteenin arvoon 17.7.1993. Viron presidentti Lennart Meri antoi 21.2.1994 Harald Nugiseksille Viron upseerinarvon - kapteeni.xv

 

Kuva Harald Nugiseks

Itsenäisyytensä voimaan palauttaneen Viron asepuvussa 26.6.1999.xvi

 

Kuva Harald Nugiseks

90-vuotissynttäreillä 22.10.2011xvii

 

22.10.1921 syntynyt Harald Nugiseks kuoli 2.1.2014 ja haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin - mukaan luettuna kunnialaukaukset - 10.1.2014. Viron Suojeluskunnan komentaja prikaatikenraali Meelis Kiili piti muistopuheen. Harald Nugiseksia olivat saattamassa viimeiselle matkalleen mm. kenraaliluutnantti Johannes Kert ja vara-amiraali Tarmo Kõuts.

 

----------------------------------------------------------------

 

i Mart Laar, Sinimäed 1944, 2006, sivu 120

ii Mart Laar, Sinimäed 1944, 2006, sivut 120-121

iii Mart Laar, Sinimäed 1944, 2006, sivu 120

iv Heino Prunsvelt, Nugiseks - Ühe Rüütliristi kavaleri elutee kroonika, 2012, sivu 67

v Heino Prunsvelt, Nugiseks - Ühe Rüütliristi kavaleri elutee kroonika, 2012, sivu 67

vi Mart Laar, Sinimäed 1944, 2006, sivu 121

vii Heino Prunsvelt, Nugiseks - Ühe Rüütliristi kavaleri elutee kroonika, 2012, sivu 67

viii Mart Laar, Sinimäed 1944, 2006, sivu 121

ix Heino Prunsvelt, Nugiseks - Ühe Rüütliristi kavaleri elutee kroonika, 2012, sivu 67

x Mart Laar, Sinimäed 1944, 2006, sivut 121-122

xi Heino Prunsvelt, Nugiseks - Ühe Rüütliristi kavaleri elutee kroonika, 2012, sivu 67

xii Heino Prunsvelt, Nugiseks - Ühe Rüütliristi kavaleri elutee kroonika, 2012, sivu 70

xiii Heino Prunsvelt, Nugiseks - Ühe Rüütliristi kavaleri elutee kroonika, 2012, sivu 116

xiv Heino Prunsvelt, Nugiseks - Ühe Rüütliristi kavaleri elutee kroonika, 2012, sivu 161

xv Heino Prunsvelt, Nugiseks - Ühe Rüütliristi kavaleri elutee kroonika, 2012, sivu 175

xvi Heino Prunsvelt, Nugiseks - Ühe Rüütliristi kavaleri elutee kroonika, 2012, sivu 180

xvii Heino Prunsvelt, Nugiseks - Ühe Rüütliristi kavaleri elutee kroonika, 2012, sivu 191

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Minkähänöaisen taistelukoulutuksen virolaiset mahtoivat saada, kun liittyivät SS:n riveihin?

Juhani Putkinen

Waffen SS:ssä sai hyvän koulutuksen - ei ehkä enään ihan sodan lopussa sielläkään - ja hyvän varustuksen. Osa virolaisista taisteli Venäjää vastaan muissa kuin SS-joukoissa ja varustus sekä aseistus oli likipitäen surkea.

Tätä artikkelia varten lukemassani materiaalissa oli väite, ettei saksalaisessa koulutuksessa ollut opetettu juoksuhaudan vyöryttämistä kranaateilla, jne.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Iltapäivälehdissä ihmetellään kouluttajaa virolaisella lerillä, joka antaa ukrainalaisille opetusta aseiden käytössä puhuen englantia suomalaisella korostuksella.

Ei kai kysessä ole sinä?

Tuossa linkissä vidolla lyhyt kohta alkaen noin 39:50

http://russia.tv/video/show/brand_id/3957/episode_...

Juhani Putkinen

Aseiden käyttöä - taisteluammuntoja - olen opettanut Viron suojeluskunnan sotilaille ja suomalaisille reserviläisille. En ukrainalaisille.

Vuosia sitten olen ollut mukana järjestämässä eri maista tulleille nuorille extreme-urheilua. Nuorisoleirillä, jossa nuorista on pyritty tekemään kunnon kansalaisia omiin kotimaihinsa.

Oikeaa sissikoulutusta olen antanut lähinnä virolaisille sotilaille Virossa - no joskus kauan sitten myös latvialaisille sotilaille Latviassa.

Kyseistä videota en ole katsonut.

Juhani Putkinen

Artikkelissani on valitettava virhe. Kutsun Harald Nugiseksia SS-unterscharführeriksi, vaikka todellisuudessa hänen virallisissa dokumenteissaan kyseessä on fw, eikä SS. Fw tarkoittaa vapaaehtoista.

Nugiseks liittyi vapaaehtoisesti Saksan asevoimiin taistellakseen Viron verivihollista vastaan saksalaisessa asepuvussa, kun ei voinut sitä tehdä virolaisessa. Osa virolaisista ei suostunut taistelemaan saksalaisessa asepuvussa vaan pakenivat Suomeen taistelemaan Venäjää vastaan - ja vapaan itsenäisen Viron puolesta - suomalaisessa asepuvussa.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Asiasta toiseen. Suomi ostaa 16 miljoonalla Bonus MK II älyammuksia. Onkohan näin erikoiset aseet paikallaan Suomessa?

Youtubevideo näistä älyammuksista, englanginkielinen

http://youtu.be/FgNTO-4ukkk

Juhani Putkinen

Kyseessä on Tampellan valmistamiin 155 mm kenttätykkeihimme hankittavista panssarintorjunta-ammuksista. Minusta se on hyvä hankinta, on parempi tuhota vihollisen panssarivaunuja jo kaukana meistä, ennenkuin ne tuppaavat silmille.

Hyvin kustannustehokas asejärjestelmä. Esimerkiksi panssarintorjuntaohjus maksaa paljon enemmän.

Kun Venäjällä on noin 23 000 hyökkäysvaunua, niin on hyvä olla itselläkin jotakin kättä pidempää.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suomi osti 300 ns. kovaa kranaattia, joista kukin voi tuhota korkeintaan 2 panssarivaunua. Joten olisi pitänyt ostaa ostaa enemmän!

Juhani Putkinen

Pertti: "Joten olisi pitänyt ostaa ostaa enemmän!"

Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi Pertti. Vaan Suomen aivan liian pieniä puolustusmäärärahoja tuhlataan aivan turhaan esimerkiksi lähettämällä suomalaisia sotilaita Afrikkaan.

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Oli kyllä kova mies tuo Nugiseks. Toivottavasti virolaisilla on edelleen puolustustahto korkealla ja armeija paremmassa kunnossa kuin Suomen. Tosin antaa jo Nato-jäsenyys jotain selkänojaa.

Juhani Putkinen

Ville: "Toivottavasti virolaisilla on edelleen puolustustahto korkealla"

On. Tuntemani virolaiset sanovat - ei koskaan enää - tarkoittaen alistumista allekirjoittamaan Venäjän vaatimaa tukikohtasopimusta, josta seurasi Viron miehitys:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Viron...

Ehkä juuri siksi virolaiset taistelivat leijonan lailla Venäjää vastaan estääkseen uuden miehityksen:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Viron...

Käyttäjän jp68 kuva
Juha Porola

Narvan rintamalla Riigikulan sillanpäätä vastaan hyökänneen 46. rykmentin komentaja eversti Tuulingun sanoin: "Riigikulan verilöyly oli ainoa kieli,jota venäläiset ymmärsi"

Narvan tappiot olivat venäläisillä tammikuun puolenvälin ja maaliskuun alun välisen 6 viikon aikana 77 000 kaatunutta ja kadonnutta!!!, enemmän kuin Suomella koko jatkosodassa.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #27

Kiitän hyvistä kommenteistasi koskien sotahistoriaa Juha - mutta nyt meillä on akuutti kriisi, joka ei suinkaan koske vain Ukrainaa, vaan heti Ukrainan valloituksen jälkeen Venäjä jatkaa vaikkapa Baltiaan, miksipä ei myös Suomeen. Toivon, että Sinäkin voisit aktivoitua nykyhetkeen.

Käyttäjän hberglund kuva
Hans Berglund

Nugiseks oli isänmaansa puolesta taistellut ensiluokkainen sotilas. Kannattaa tutustua. En tiedä onko ”Sinimäed 1944”, Mart Laarin kirjoittamana,käännetty suomeksi mutta sotahistoriasta kiinnostuneille suomenkielisille lukijoille vironkielinenkin teksti aukeaa helposti. Historioitsija osaa aiheensa. Teksti on karu ja helppolukuinen.

Juhani Putkinen

Hans: "Historioitsija osaa aiheensa."

Totta, Mart Laar on koulutukseltaan historioitsija - mutta myös Viron pääministeri kahteen otteeseen ja myös hyvä puolustusministeri infarktiinsa saakka. Nykyisin Viron Pankin hallituksen puheenjohtaja kirjoittaen edelleen pyörätuolissa erinomaisia kirjoja sotahistoriasta.

Mart Laar on myös yksi Viron itsenäisyyden voimaan palauttajien puuhamiehistä.

Käyttäjän JormaPallasvirta kuva
Jorma Pallasvirta

Mart Laar on ihailtavan hyvin perehtynyt Viron historiaan. Minulla on noin metrin verran hänen kirjojaan hyllyssäni viroksi. Uskoisin, että häntä motivoi luoda Virolle identiteetti vuosisatojen ulkopuolelta tulleiden kansakunnan alistamisten jälkeen.

Tyylillisesti on aito tutkija, joka ei työnnä omia tuntemuksiaan tutkimuksiinsa. On suorittanut mahtavan työn Viron kansalliseksi herättämiseksi venäläisen ja saksalaisen herruuden ajoista.

Juhani Putkinen

Miinulla ei taida olla ihan hyllymetriä Mart Laarin historiallisia teoksia, mutta satuin esimerkiksi kerran hänen pääministerinä ollessaan samaan sotaharjoitukseen Virossa.

Kun puhuttelin häntä "herra pääministeriksi", niin hän vaatimattomasti vastasi minulle olevansa tässä sotaharjoituksessa vain reservin vänrikki.

Miettikääpä kaksi kertaa hartaasti lähtisikö joku Suomen nykyajan pääministereistä sotaharjoitukseen ryynäämään ihan tavallisessa sen hetken sotilasarvonsa mukaisessa roolissa.

Käyttäjän JormaPallasvirta kuva
Jorma Pallasvirta Vastaus kommenttiin #16

Kiitos kuvauksesta. Samanlainen luonteenpiirre heijastuu kirjoissaan. Ei ole esim. sijaiskekkonen Juhani Suomi tyyliltään

Juhani Putkinen

Jotkut voivat virheellisesti kuvitella, että virolaiset vapaaehtoiset, jotka taistelivat imperialistista roistovaltiota Venäjää vastaan Toisessa Maailmansodassa olisivat olleet natseja tai saksalaismielisiä - se ei tosiaankaan pidä paikkaansa.

Saksa oli orjuuttanut Viroa satoja vuosia ennen kuin Venäjä alkoi orjuuttamaan Viroa - virolaiset vihasivat Saksaa ja saksalaisia sydämensä pohjasta - mutta Venäjä ja venäläiset olivat moninkerttaisesti pahempia kuin Saksa ja saksalaiset.

Virolaiset kuten Harald Nugiseks yksinkertaisesti valitsivat kahdesta pahasta vähemmän pahan - he olivat joutuneet elämään yli Venäjän erittäin brutaalin miehityksen 1940-1941.

On erittäin yleinen esimerkki: saksalaiset sotilaat Virossa jättivät aseensa ulkopuolelle virolaista maalaistaloa ja pyysivät saada ostaa vaikkapa kananmunia tai maitoa. Venäläinen sotilas sen sijaan tunkeutui taloon ase kädessä ja vaati luovuttamaan haluamansa - eli ryösti.

Käyttäjän JormaPallasvirta kuva
Jorma Pallasvirta

En nyt malta. Liikuttavin lukemani tarina oli kahdesta sotilaasta. Molemmat eksyivät joukoistaan NL:n hyökkäyksen aikana - toinen puna-armeijan uniformussa ja toinen saksalaisten. Olivat kotiseudullaan levon tarpeessa ja nukkuivat eräässä talossa vierekkäin samassa sängyssä helpottuneina sodan melskeistä.

Puna-armeijan propagandistit lupasivat virolaisille - yleensä pakko-otetuille - sotilailleen maan itsenäistyvän kun saksaliset fasistit olisi ensin häädetty. Nämä kaksi taisivat luottaa enemmän toisiinsa.

Virolaiset eivät enää koskaan suostu tilanteeseen, jossa omat miehet eivät taistele oman maansa taisteluasussa.

Juhani Putkinen

Jorma: "Virolaiset eivät enää koskaan suostu tilanteeseen, jossa omat miehet eivät taistele oman maansa taisteluasussa."

Ettet vaan Jorma olisi enemmän kuin oikeassa.

Huomattakoon, että virolaisia sotilaita joutui taistelemaan rikollisen miehittäjän Venäjän armeijassa esimerkiksi Venäjän imperialistisessa hyökkäyssodassa Afganistaniin vuosina 1979-1989.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Kiitokset Jussille että ottaa virolaiset sodissaan maansa hyviksi taistelleet veteraanit huomioon.

Juhani Putkinen

Kiitokset kiitoksista.

Nyt pitää lähteä nukkumaan - pidän huomenna taisteluampumaharjoitukset.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Mielenkiintoinen kirjoitus. Eräs sukulaiseni osallistui suomalaisen ss-pataljoonan toimintaan saksassa. On hengissä vieläkin. Oli 18v seikkailunhaluinen nuorimies. Tuskimpa natsi. Tiedettiinkö lähtiessä mitä kaikkea tapahtui. Haluttiin taistella suomen puolesta. Virolaiste varmaan itsenäisen viron puolesta. Takaisin tullessa tiedettiin jo enemmän. Kertoman mukaan törmättiin näihin puhdituksiin.

Toki törmättiin venäläistenkin tekemiin sotarikoksiin. Tappoivat ihmisiä, jos vain epäilivätkin antaneen jotain saksalaisille tai tässä tapauksessa suomalaisille. Haavoittuneena jälkeen jääneitä löydettiin myöhemmin julmasti tapettuina. Sotarikoksia nämäkin, vaikka sokerilla kuorrutettaisiin. Hän myös haavoittui retkellä. Pelkäsi myöhemmin luovutusta sodanjälkeen tai jotakin seuraamuksia. Asiasta kun olen vain kerran päässyt hänen kanssaan juttelemaan.

Virolaiset olivat sillä tavalla oikeassa, että itsenäinen viro jäi pitkäksi aikaa haaveeksi.

Juhani Putkinen

Virolaisista, jotka taistelivat Venäjää vastaan saksalaisessa asepuvussa on sanottu osuvasti, että asepuku saattoi olla väärä, mutta vihollinen oli oikea. Sama pätee suomalaisiin SS-miehiin.

Käyttäjän jp68 kuva
Juha Porola

Virolaiset ja Suomalaiset SS-miehet ja monet muut Eurooppalaiset vapaaehtoiset eivät taistelleet natsiaatteen puolesta vaan bolsevismia vastaan.

Juhani Putkinen Vastaus kommenttiin #25
Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Hemmo K. sijoittaa Putkosen "Krimille päin", onkos Koli mukanasi?

Mitä tulee Viron vapaussotaan (1919), siellä Pohjan pojissa oli mukana monta talvisodan ja 1944-torjuntavoittojen komentajaa,

Toimituksen poiminnat