Makkarasota
10.12.1939 käytiin ns. Makkarasota.
8.12. Venäläiset löivät Tolvajärvellä puolustautuneet vähäiset suomalaiset joukot. Venäläiset olivat vähällä päästä itse Tolvajärven kylään ja saada haltuunsa strategisesti erittäin tärkeän tienristeyksen kylän takana. Eversti Talvela oli juuri saapunut Ryhmä Talvelan komentajaksi alueelle ja tilanne oli äärimmäisen vakava. Talvela aikoi itse lähteä pienen iskuosaston johtajana ottamaan aloitteen käsiinsä, mutta everstiluutnantti Pajari sai kuitenkin Talvelan suostumaan siihen, että hän lähtee. Pajari suoritti yöllä uhkarohkean yllättävän iskun venäläisten sivustaan ja selustaan pysäyttäen vihollisen etenemisen.
Sunnuntaina 10.12. venäläispataljoona puolestaan suoritti koukkauksen Osasto Pajarin selustaan pohjoisesta järvet kiertäen. Se koukkaus oli suomalaisten kannalta hyvin varaallinen, sillä suomalaiset olivat alivoimaisia ja suurin osa joukoista oli hyvin väsyksissä suoritettuaan yhtäjaksoisesti raskasta viivytystaistelua jo kymmenkunta päivää. Myös taistelutahto alkoi laskea jatkuvasta vetäytymisestä johtuen. Varustuskin oli huono. Pajarin omia tuoreita joukkoja oli jo saapunut paikalle, mutta niihinkin uhkasi tarttua paniikki. Pajarin piti kulkea etulinjassa kannustamassa joukkojaan tappelemaan.
Suomalaisten onneksi venäläisten huolto ei ollut toiminut kunnolla, vaan hyökkääjät olivat hyvin nälissään. Kun koukkaava pataljoona sattui suomalaisten huoltotukikohtaan höyryävien kenttäkeittiöiden äärelle, niin hyökkäys pysähtyi siihen paikkaan ja ryssät ryntäsivät syömään kentäkeittiöistä suomalaisille joukoille keitettyä maukasta makkarasoppaa. Töpinässä oli tietenkin muutakin hyvää, kuten varastossa makkaroita.
Kun ryssät keskittyivät syömään niin suomalaisille jäi aikaa organisoida vastahyökkäys, jossa venäläispataljoona tuhottiin. Siinä kävi toteen vanha sanonta, jonka mukaan ahneella on paskainen loppu.
Venäläisten koukkaus ja siitä johtunut "Makkarasota" siirsi kuitenkin Talvelan suunnittelemaa vastahyökkäystä jo päätetystä 11.12. vuorokaudella eteenpäin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Luin ensimmäisen kerran tuosta makkarasoppaväijytyksestä amerikkalaisesta teoksesta "The Winter War", joka on muuuten hyvä kronologinen kuvaus koko talvisodan kulusta, sen syistä ja seurauksista. Ehkäpä paras kompaktissa muodossa kirjoitettu teos. Kirjan on kirjoittanut Willian R. Trotter ja sen alkuperäisnimi ensimmäisessä painoksessa on "Frozen Hell". En tiedä onko ilmestynyt suomeksi.
Jostain syystä, tai ei jostain, vaan otsikon alkuosasta makkara tuli mieleen toinen makkarajuttu:
"...
Kis-Kis kukkulat,
On siellä Munat sekä Makkarat,
Mutta se Muna kun se meni, niin se Makkara jäi vain, juu.
Röhössä on Tiltun tie, Se kurasena, murasena Uhtualle vie.
On täällä Bieloje-, Tschirni- ja Tschornoje-ozerot, juu.
..."
Gagarinille totean, että mainitsemasi englanninkielinen kirja löytyy myös kirjahyllystäni. Printed in United States of America. Ostin sen 1976.
Tässä kommenttini HS:n uutiseen "Venäjän puolustusministeriön virallisilla verkkosivuilla arvostellaan Suomea siitä, että se on unohtanut Neuvostoliittoa vastaan käytyjen sotien – varsinkin jatkosodan – opetukset.
Kirjoituksen mukaan Suomi ei käynyt erillissotaa, vaan oli natsi-Saksan satelliitti."
* * *
Venäjä on itse unohtanut sotien opetukset.
Venäjä oli aggressiivinen sodan aloittaja, hyökkääjä, aluelaajentaja ja natsien kanssa sopimuksia tehnyt, maailmanherruuteen pyrkivä diktatuuri. Puhun tietysti Venäjän punaisesta imperiumista, jonka nimi oli Neuvostoliitto.
Venäjä lähetti yli miljoona sotilasta pienemmän kimppuun ja silti löi päänsä Karjalan mäntyyn. Se pyrki valloittamaan koko Suomen mutta epäonnistui ja kosti viimeistään Pariisin rauhansanelussa: talvisotaa ei edes saanut mainita!
Suomi ei ollut liitossa Saksan kanssa, koska Suomi ei sopinut liittosopimusta. Sen sijaan NL sopi Saksan kanssa 1939 Suomen kuuluvan NL:n etupiiriin.
Venäjän imperialismi, röyhkeys ja häikäilemättömyys vain jatkuvat. Tällä Venäjä ainoastaan kerää itseensä kohdistuvaa vihaa, kapinaa ja halveksuntaa.
Tässä venäläistunnelmia Lissabonin sopimuksen solmimisen jälkeen:
”Uskon, että Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen, EU:n sisällä muodostuu eräänlainen tasapaino kansallisten ja ylikansallisten rakenteiden välille. Mahdollisesti myös meillä, tämä pian synnyttää suuttumusta joissakin henkilöissä. Osalla venäläistä eliittiä on säilynyt harhakuva siitä, että finanssiongelmia ratkaistaessa, voidaan pelata, käyttämällä hyväksi eurooppalaisten maiden sisäisiä erimielisyyksiä. Tämä on näkemykseni mukaan huonoa politiikkaa. Venäjän pitää olla kiinnostunut luotettavasta ja voimakkaasta eurooppalaisesta kumppanista. Vain sen avulla voimme säilyttää meidän Kaukoitämme!
Ei saa unohtaa, että Kaukoidässä ja Itä-Siperiassa supistuu vauhdilla venäläinen väestönosa, mutta Kiinan taloudellinen aktiivisuus kasvaa. Jos ollaan loppuun asti avoimia, on tunnustettava, että nämä alueet voimme pitää itsellämme ainoastaan suuren Euroopan puitteissa, joka ulottuu Atlantilta Tyynelle valtamerelle. Siksi Venäjän olisi mahdollisimman pikaisesti tiedostettava itsensä osaksi eurooppalaista yhteisöä, muussa tapauksessa Kaukoidän alueista on vaikeaa pitää kiinni.”
( http://finnish.ruvr.ru/main.php?lng=fin&q=6648&cid=103&p=05.11.2009 )
Koskeeko tuo väestönkato ihan venäläisiä vai (myös) kaukaasialaisia ja uralilaisia vähemmistöjä? Jos vähemmistöt katoavat venäläisten tapaan siitä ei ole mitään iloa kellekään.

Kommentoi 9 kommenttia