Jussilta Uutisia ja tietoa

Korea, Korea ja Korea

Vanhan sananlaskun mukaan: "Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää." Se pätee hyvin tässäkin tapauksessa. Typerät jenkkipoliitikot eivät antaneet sotilaiden hoitaa hommaa loppuun Korean sodan aikaan. Siitä virheestä on kärsitty jo yli 50 vuotta, eikä hyvää loppua ole näkyvissä.

Valitettavasti eteläkorealaisetkin näyttävät olevan melkoisia nössöjä. Ei ole kauan kun P-Korea torbedoi E-Korean sotalaivan upoksiin ja nyt sitten melkoinen tykistökeskitys E-Korean puolelle aiheuttaen sekä siviili- että sotilasuhreja.

Minusta E-Korean olisi pitänyt paikantaa P-Korean tykistön tuliasemat, joista ammuttiin E-Korean puolelle ja antaa niihin tuliasemiin sellainen isku, ettei olisi jäänyt kiveä kiven päälle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

J. Gagarin

"Minusta E-Korean olisi pitänyt paikantaa P-Korean tykistön tuliasemat, joista ammuttiin E-Korean puolelle ja antaa niihin tuliasemiin sellainen isku, ettei olisi jäänyt kiveä kiven päälle."

Israel olisi menetellyt juuri noin.

Ehkäpä siihenkin vielä joudutaan menemään, mutta useimmilla demokraattisilla mailla on käsitys, ettei kukaan oikeasti halua sotaa ja he toivovat, että asia jää nyt tähän Pohjois-Korean puolelta. Vähän sama asia kuin se, että hyväluonteisen ihmisen on vaikea uskoa mitään pahaa toisesta ennen kuin se käy ilmi riittävän usein ja selvästi.

Kimmo Tuomaala

Kenraali Douglas McArthur vaati, että USA:n on torjuttava ydinaseilla "kiinalaisten vapaaehtoisten" hyökkäys, jonka vuoksi YK:n joukot joutuivat perääntymään läheltä Kiinan rajaa nykyiselle aselepolinjalle.

Presidetti erotti kenraali McArthurin komentajan tehtävistä, koska kenraalin ehdotus olisi johtanut ydinaseilla käytävään kolmanteen maailmansotaan.

J. Gagarin

Ei siitä ydinasein käytävää kolmatta maailmansotaa olisi tullut. Ydinase oli USA:n lisäksi siihen aikaan vain Neuvostoliitolla, joka ei edes käyttänyt veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa sen päättäessä sotia Pohjois-Koreaa vastaan.

Juhani Putkinen

Niin, onneksi Venäjä boikotoi silloin YKta, eikä osallistunut päätöksentekoon - eikä Kiina vielä ollut turvallisuusneuvostossa. Sen jälkeen YKsta ei olekaan juuri ollut iloa juuri Venäjän ja Kiinan vuoksi.

Juhani Putkinen

Mistähän kummallisesta lähteestä tuollainen käsitys oikein on peräisin?

Lainaan pätkän artikkeliani - jossa on tarkat lähdeviitteet:

Pohjois-Korea hyökkää

Pohjois-Korea pyrki yhdistämään Korean kommunistiseksi valtioksi aloittamalla valloitussodan Venäjän ja Kiinan tukemana 25.6.1950. On arvioitu, että voimasuhteet olivat Pohjois-Korean hyväksi seuraavat: joukkojen määrä 2: 1, konekiväärit 7:1, konepistoolit 13:1, tykistö 2:1, panssarivaunut 6,5:1 ja lentokoneet 6:1. Pohjois-Korean ilmavoimilla oli noin 150 sotakonetta, kaikki verrattain vanhoja tyyppejä (Jak-3, Jak­7, Jak-ll, Il-2, Il-10). Etelä-Korealla ei käytännöllisesti katsoen ollut ilmavoimia, vain muutama tähystys- ja koulukone. Operaatiosuunnitelmat laadittiin venäläisten upseerien avustamana, joten periaatteetkin olivat samoja kuin puna-armeijassa. Pääneuvonantajana Pohjois-Koreassa oli kenraalimajuri Nikolai Vasiljev.

Hyökkäys sujui menestyksellisesti, elokuun alkuun mennessä lähes koko Etelä-Korea oli vallattu.[ii]

YK:n vastahyökkäys

USA:n presidentti Truman teki 26.6. päätöksen sotilasavun antamisesta Etelä-Korealle. 27.6. myös YK hyväksyi päätöslauselman, jossa Pohjois-Korea tuomittiin hyökkääjäksi ja Etelä-Koreaa päätettiin auttaa kansainvälisin voimin. Tämä onnistui, koska Venäjä boikotoi turvallisuusneuvoston kokouksia eikä osallistunut äänestykseen.

Pohjois-Korean hyökkäyksen alkaessa Etelä-Koreassa oli vain 485 amerikkalaista sotilasta ja lähimmät reservit olivat Japanissa (vajaa 100 000 sotilasta). YK-joukkojen ylipäälliköksi nimitettiin kenraali Douglas MacArthur, joka saapui Etelä-Koreaan 28.6. USA:n ilmavoimien koneet aloittivat ensimmäiset pommitukset 27.6. Heijon lentokenttää pommitettiin 29.6, jolloin 25 konetta tuhoutui.[iii]

YK:n joukkojen saapuminen Etelä-Koreaan heinäkuussa ei kääntänyt sodan kulkua. Joukot joutuivat vetäytymään Korean niemimaan kaakkoisnurkkaan, Pusanin sillanpäähän, joka oli 145 km pitkä ja 90 km leveä. Sinne pohjoiskorealaisten eteneminen pysähtyi elokuun alussa.

USA:n X Armeijakunta suoritti 15.9. maihinnousun Soulista lounaaseen sijaitsevaan Inchoniin samalla kun Pusanin sillanpäästä aloitettiin ulos murtautuminen. Vahvojen ilmavoimien tukema hyökkäysoperaatio johtikin täydelliseen menestykseen ja koko Etelä-Korea oli pian YK:n joukkojen hallinnassa. Menestyksen myötä presidentti Truman antoi 27.9. luvan jatkaa hyökkäystä 38. leveyspiirin yli aina Kiinan rajalle saakka. YK siunasi tämän päätöksen, jonka päämääränä oli Koreoiden yhdistäminen. YK-joukkojen hyökkäys jatkui menestyksellisesti. Pohjois-Korean pääkaupunki Pjongjang vallattiin 19.10. Ensimmäiset joukot saapuivat Kiinan rajalle Jalu-joelle 26.10.1950. Pohjoiskorealaiset joukot vetäytyivät rajan taakse.

Kiinan hyökkäys Venäjän tukemana

Vastoin USA:n johdon oletuksia Kiina tuli mukaan sotaan 19.10.1950, jolloin sen ”vapaaehtoisjoukot” aloittivat siirtymisen Jalu-joen yli Pohjois-Korean alueelle. Kiina oli valmistautunut tähän tilanteeseen hyvissä ajoin, sillä jo 7.7. oli päätetty muodostaa Koillinen Puolustusarmeija, jonka tehtäväksi kaavailtiin alusta alkaen osallistumista Korean sotaan. Siihen kuului 13. Armeijaryhmä, jossa oli neljä armeijaa, 12 divisioonaa, kolme tykistödivisioonaa ja neljä ilmatorjuntarykmenttiä, yhteensä 260 000 miestä. Elokuun lopussa annettiin käsky vahventaa joukkoja niin, että vahvuus olisi 12 armeijaa ja niissä 36 divisioo­naa, yhteensä 700 000 sotilasta. Suurhyökkäyksen alkaessa 25.11.1950 kiinalaisjoukkoihin kuului kaksi armeijaryhmää, 9 armeijaa ja 31 divisioonaa; YK-joukkojen tiedustelu oli havainnut vain 12 divisioonaa.

Kiinalaisjoukkojen hyökkäys oli menestyksekäs, joten YK:n joukot joutuivat vetäytymään. Hyökkäys jatkui koko joulukuun ajan ja pysähtyi vasta tammikuussa 1951, jolloin rintamalinja oli noin 80 km Soulin eteläpuolella.[iv]

YK:n joukkojen komentaja aikoi käyttää ydinasetta, ellei hyökkäystä saada muuten torjuttua. USA:n presidentin mukaan hänellä oli siihen oikeus.[v]

YK:n toinen vastahyökkäys

YK-joukot aloittivat helmikuussa 1951 vastahyökkäyksen, valtasivat Soulin 14.3. ja saavuttivat pian 38. leveyspiirin.

Kiinalaiset ja pohjoiskorealaiset joukot suorittivat huhtikuussa uuden hyökkäyksen ja onnistuivat työntämään YK-joukkoja taaemmaksi, mutta joutuivat toukokuussa vetäytymään vastahyökkäyksen seurauksena 38. leveyspiirin pohjoispuolelle. Oli päädytty lähes pattitilanteeseen ja molemmat osapuolet taipuivat aseleponeuvotteluihin. Ne kestivät pari vuotta, jona aikana ei tapahtunut suurempia operaatioita, mutta etulinjan tuntumassa käytiin kiivaitakin taisteluja. Ilmasota oli käynnissä kaiken aikaa.

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Korea...

----------

YK:n joukkojen komentaja aikoi käyttää ydinasetta, ellei hyökkäystä saada muuten torjuttua. USA:n presidentin mukaan hänellä oli siihen oikeus.[v]

---------

Eli YK-joukot EIVÄT perääntyneet siksi, että McArthur aikoi käyttää tarvittaessa ydinasetta, vaan ylivoimaisten kiinalaisjoukkojen hyökkäyksen vuoksi. Kiinalaisjoukkoja tuki Venäjän lentoarmeijakunta ja Venäjän ilmatorjuntajoukot.

Käyttäjän kampamaneetti kuva
marko maununiemi

Ei Natomaat pohjoiskoreaan mene. Heillä kun saattaa todellakin olla jopa toimivia ydinaseita, ja kanttia käyttää niitä. Ja siihen kun lisätään se fakta ettei mitään luonnonrikkauksiakaan sieltä löydy niin P.Korea saa pullistella ihan ilman sanktioita.

Siinä olet Jussi oikeassa että "peli" olisi 50-luvulla pitänyt pelata loppuun saakka kunnialla, ja yhdistää Koreat yhteiseksi demokraattiseksi valtioksi.

Israel on nyt oma lukunsa, siellä *piip* veisataan kansainväliselle mielipiteelle! Kun tarvitsee toimia niin silloin toimitaan... Sulka heille siitä!

Toimituksen poiminnat