Nyt se on sitten luettu - Jarmo Nieminen
Uuden Suomen blogisti everstiluutnantti Jarmo Nieminen on toimittanut kirjan Taavetti Heikkinen Rintaman poliisi.
Niemisen toimittama kirja perustuu 11.Divisioonan esikunnan yhteydessä toimineen poliisin, päämajan alaisen valvontaupseerin, reserviluutnantti Taavetti Heikkisen sotapäiväkirjaan Jatkosodan lähes koko ajalta, paitsi kesän 1944 taistelut, jolloin Heikkinen oli jo Mikkelissä.
Erityisen ansiokasta kirjassa on, että Jarmo esittää päiväkirjan mahdollisimman autenttisena - sensuroimatta esim. sanaa "ryssä" tai edes Heikkisen kirjoittamaa "saatanan ryssä", tai ryssistä käytettyjä nimityksiä "saatanan koirat" ja "siat". Autenttinen on autenttista ja sensurointi on valhetta.
Tällainen juuri tapahtumien aikana kirjoitettu on erittäin arvokasta - vaikka onkin vain yhden reserviluutnantin näkemyksiä ja tuntemuksia, mutta se on juuri hänen tuntojaan tapahtumahetkellä eikä esimerkiksi muistelua vuosikymmeniä myöhemmin. Tietenkin se myöhempikin muistelu on arvokasta ja tärkeää, mutta aika vie tarkkuuden ja tuo virheitä. Helposti sekoittuu fakta ja fiktio.
Everstiluutnantti Nieminen on ansiokkaasti lisännyt viitteitä antaen lisätietoja mm. henkilöistä, yhtymistä ja joukko-osastoista. Viitteet eivät häiritse varsinaista päiväkirjan sisältöä, mutta halukkaat saavat helposti selvennystä ja/tai lisätietoja. Viitteet ovat nähdäkseni täyttä asiaa, vaikka itse olisin ehkä kertonut jostakin asiasta hieman toisin tai enemmän.
Liitteeksi Jarmo on kirjoittanut
yleisesityksen 11.D sotatiestä. Sekin on ihan hyvä - voisi
melkein luulla, että Jarmo olisi sotahistorioitsija ja
kirjoittanut jotakin muutakin kuin US:n blogiin "lumisodista"
Helsingissä. 
Päiväkirjallakaan ei kuitenkaan ole ehdotonta todistusarvoa. Otan esimerkiksi miten Taavetti Heikkinen on kirjoittanut kolmeen eri kertaan 22.6.1941 yön tapahtumista Lappeenrannassa.
Ensin sivulla 24: 22.6.1941
"Ikimuistettava päivä, jolloin Saksa aloitti ryssän piiskaamisen. Yöllä kello 2.30 lensi useita pommikoneita Lappeenrannan yli ryssän puolelle ja sitten takaisin; mahtoi siellä "vanja parahtaa", kuten Eka Järveläinen sanoo, - - "
Sitten sivulla 177: 22.6.42
"Tänään on Saksan-Ryssän sodan alkamisen vuosipäivä. Muistanpa hyvin kun olin klo 2.15 tienoissa tänään vuosi takaperin Lappeenrannan meijerirakennuksen katolla sen alkamisen todistajana. Joukko Stuka-koneita lensi itään ja jonkun tunnin kuluttua takaisin."
Ja sivulla 237: 22.6.43
"Tänään kaksi vuotta sitten alkoi sota. Aamuyöllä Stukat mennä jyrräsivät Lappeenrannan pohjoispuolitse rajan yli ja viipyivät matkallaan tunnin. Ryssät ampuivat niitä. Seurasimme Lappeenrannan meijeritalon katolta ja totesimme myrskyn puhjenneen."
------------
Pommikoneita on voinut hyvinkin lentää, mutta pommittivatko ne jotakin kohdetta Venäjän puolella on jo ihan eri asia. On voinut olla toiveajattelua - ryssänvihassa. Esimerkiksi tiedustelulentoja lennettiin molempiin suuntiin.
Stuka taas tarkoittaa yksimoottorista legendaarista syöksypommittajaa Ju-87. On erittäin epätodennäköistä, että sellaisia olisi lentänyt Lappeenrannan ylitse 22.6.1941. Ainakaan siitä ei ole olemassa mitään todisteita. Mistä ne olisivat startanneet lennolleen ja minne laskeutuneet. Toimintamatka oli noin 500 km. 25.6.1941 iltapäivällä Suomen alueelta pommitettiin Stukilla Muurmannin rataa, mutta 22.6.???
"sitten takaisin" - "jonkun tunnin" - " viipyivät matkallaan tunnin". Näin se tarina muuttuu joka vuosi.
--------
Joka tapauksessa Jarmo Nieminen on tehnyt "sotahistoriallisen urotyön" toimittaessaan tämän kirjan. Kiitos Jarmo! Suosittelen kirjaa lämpimästi.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Jos kirjassa on toivomisen varaa, niin minusta formaatti olisi voinut olla A4 ja paperi valkoista. Silloin fontti olisi ollut suurempi, sekä valokuvat ja kartat selkeämpiä.
Kait sitä kirjaa pitäisi voida lukea muutkin kuin nuoret hyväsilmäiset ja kirkkaassa valossa.
"Heikkinen on kirjoittanut kolmeen eri kertaan 22.6.1941 yön tapahtumista Lappeenrannassa."
Minä kun en osaa kun numerot niin osui silmään tällainen;
22.6.1941, 22.6.42, 22.6.43
Eli eikös nuo ole eri vuosina.
Niin, Heikkinen kirjoitti kolmena eri vuotena siitä samasta lennosta 22.6.1941.
Ensin 22.6.1941, sitten muisteli vuotta aiemmin tapahtunutta 22.6.1942 ja vielä kerran muisteli 22.6.1943 sitä kaksi vuotta aiemmin tapahtunutta.
Joka kerta huomattavia eroja kertomuksessa ihan samasta tapahtumasta.
Sellaisia ne muistinvaraiset kertomukset ovat.
Minusta mainitut kolme siteerausta eivät mitenkään oleellisesti poikkea toisistaan. Ilmaisu "jonkun tunnin" puhekielen omaisessa ilmaisussa tarkoittaa "noin tunnin". Tarkoittaessaan muutamia tunteja olisi kouluja käynyt mies luultavasti käyttänyt ilmaisua "jonkin tunnin" eikä "jonkun tunnin" etenkin kun oli poliisin toimessaan tottunut pöytäkirjoja laatiessaan pikkutarkkuuteen yksityiskohdissa.
Tiedustelulentoja olisi tuskin lennetty Stuka-koneilla ja usean koneen muodostelmassa myös takaisin päin.
Siellä EI lentänyt Ju-87 Stuka koneita 22.6.1941.
Jos väität, että lensi, niin kerro:
- mistä lentorykmentistä ne olivat?
- mistä ne starttasivat?
- milloin?
- minne ne laskeutuivat?
- milloin?
Kukaan EI ole todistanut:
a) että Suomessa olisi ollut ensimmäistäkään Stukaa 22.6.1941;
b) että Suomen alueelta olisi lennetty taistelulentoja Venäjän alueelle 22.6.1941.
Siitä lennosta vielä sen verran, ettei Heikkinen suinkaan ollut ainoa toiveajattelija.
Joku tollo kirjoitti toiveajattelunsa myös viralliseen sotapäiväkirjaan.
Hän näki, että saksalaisia koneita starttasi Utista, joten kun hän halusi selkärangassaan, että ne lentäisivät pommittamaan Venäjää, niin hän kirjoitti että koneet lähtivät sotaretkelleen - todellisuudessa Utista startanneet koneet lensivät ilman pommilastia Saksan Itä-Preussissa sijaitsevalle kentälleen eikä mihinkään sotaretkelle.
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/lentotoiminnasta_Utissa_220...
Taavetti Heikkinen näki useiden pommikoneiden muodostelman lentävän Venäjälle ja palaavan muodostelmassa. Hän myös näki venäläisten tulittavan niitä.
Jos Heikkinen vain kuvitteli tämän kaiken ei koko kirjalle voi kovin suurta arvoa antaa.
Pidän selvänä että Heikkinen näki eikä kuvitellut.
Heikkinen on nähnyt joidenkin koneiden lentävän Lappeenrannan pohjoispuolelta itään korkealla. Hän EI ole voinut tietää mikä kyseisten koneiden tehtävä on ollut - vaikka vain huvilento. Hän on ryssänvihassaan TOIVONUT että ne olisivat lentäneet pommittamaan Suomen perivihollista Venäjää, jota vastaan Heikkinen oli joutunut sotimaan jo Talvisodassa.
-----
Olen mielestäni tehnyt selväksi että minä EN tykkää siitä, että blogiini kirjoitetaan väärällä nimellä. Odotan, että kommentoijani kirjoittavat reilusti omalla nimellään, eivätkä tee petosta. Väärällä nimellä esiintyminen on petos. US:n Puheenvuoropalstalle kirjautuvilta edellytetään, että he esiintyvät omalla nimellään.
Niin, että pysy pois blogistani!
Taavetti käytti ryssistä ilmaisua "saatanan koira ja siat".
Se oli autenttista ja totta, mitä sitä muuttelemaan.
Olen oppinut että everstiluuntnanttitasolla on fiksua ymmärtämystä sodan aikaisesta katkeruudesta, mitä Taavetti Heikkinen koki.
Tälläistä dokumenttia mielellään lukee, kiitos tekijälle.
Kun Heikkinen kuuli, että ryssät polttavat Enson tehtaita, niin hän kirjoitti päiväkirjaansa: "Saatanan koirat polttavat meidän laillista omaisuuttamme."
Kun Heikkinen kirjoitti, että käytännöllisesti katsoen koko entinen Suomi on vapaa ryssistä, niin hän totesi samalla, että "Hangossa ne siat vielä ovat motissa."
Ihmettelen vaan, että mitä Heikkisellä oli koiria ja sikoja vastaan kun meni halventamaan niitä vertaamalla ryssiin.
Vähän oudolta kuulostaa. Oulusta kyllä lensivät Stukat Kiestinkiin päin useinkin. Ellei Heikkinen sitten kutsu Stukaksi Ju-88 koneita, joista tuota nimitystä myös joskus Saksassa käytettiin. Ju-88 oli syöksypommittaja.
Oulussa EI ollut ensimmäistäkään Stukaa 22.6.1941, eikä ne olisi toimintasäteensä puolesta yltäneetkään lentämään Oulusta Lappeenrantaan, sitten tunnin verran Venäjän puolella ja muka vielä takaisin.
Professori Hans-Peter Krosby on selvittänyt sakujen lentelyä Suomessa Jatkosodan alussa ja hän todistaa, että Sakut lensivät ensimmäisen taistelulennon Suomen alueelta Venäjän alueelle 25.6.1941 iltapäivällä (ensimmäinen käsky kello 11 jälkeen):
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Jatkosodan_alku.htm
Stukaksi kutsuttiin nimenomaan yksimoottorista Ju-87, eikä suurta kaksimoottorista Ju-88 pommikonetta.
Ju-88 ei ollut varsinainen syöksypommittaja, vaan sillä suoritettiin etupäässä vaakapommituksia, mutta myös tarkempia liukupommituksia jos oli pistemaali.
Niitä ei voi mitenkään sekottaa keskenään.
Olet väärässä. Stukaksi saksalaiset kutsuivat myös Ju-88-konetta, ja Ju-88 suunniteltiin syöksypommittajaksi. Aivan yksi lysti mihin sitä Suomessa käytettiin, se on syöksypommittaja, aloita vaikka Wikipediasta. Vaikka ihan sama, kunhan toin vain faktoja pöytään.
Se on totta, että Ju-88 suunniteltiin syöksypommittajaksi - mutta sitten huomattiin, että syksyttäessä pommitettaessa pommikuilusta pudotettavat pommit TUHOSIVAT koneet, niin syöksypommitus kiellettiin Ju-88:lla.
Sinä voit väittää mitä hyvänsä, mutta totuus on että nimenomaan yksimoottorinen Ju-87 tunnetaan Stukana - eikä suinkaan kaksimoottorista Ju-88:aa.
Kiitos Jussile kirjan napakasta arvioinnista. Sinussahan on tällaistäkin vikaa. Hienoa. Kiitos.
Heikkinen näki 22.6. yöllä Kronstadtiin matkalla olleet saksalaiset Ju-88-koneet. Ne tulivat Suomen ilmatilaan Hangon länsipuolelta lensivät Salpausselän suunnassa Utin yli Lappeenranna tasalle, josta kääntyivät itää. Ja sinnehän ne miinat huitaisivat. Paluumatkalla pyshädyttiin saksalaiselle tankkausasemalle Uttiin ja siitä matka jatkui aamutunteina takaisin Köninngsbergiin.
Heikkiselle tapaus aiheutti niin suurta iloa, että hän muisti sen kirjoittaa myöhemminkin hänelle tärkeänä sodan syttymisen vuosipäivänä.
"Sunnuntai 22.6.41
Ikimuistettava päivä, jolloin Saksa aloitti ryssän piiskaamisen. Yöllä
kello 2.30 lensi useita pommikoneita Lappeenrannan yli ryssän puolelle
ja sitten takaisin; mahtoi siellä ”Vanja parahtaa”, kuten Eka Järveläinen sanoo."
Jarmo: "Kiitos Jussile kirjan napakasta arvioinnista. Sinussahan on tällaistäkin vikaa."
Kiitos kiitoksista. Olen kirjoittanut lukuisia kirja-arvosteluja sotahistoriaa käsittelevistä kirjoista, esim. kotisivulleni. Muutama esimerkki:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Glantz_Stumbling_Colossus.htm
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Gorodetsky_Grand_Delusion.htm
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/John_Erickson_lahde.htm
Jarmo: "Heikkinen näki 22.6. yöllä Kronstadtiin matkalla olleet saksalaiset Ju-88-koneet. Ne tulivat Suomen ilmatilaan Hangon länsipuolelta lensivät Salpausselän suunnassa Utin yli Lappeenranna tasalle, josta kääntyivät itää. Ja sinnehän ne miinat huitaisivat. Paluumatkalla pyshädyttiin saksalaiselle tankkausasemalle Uttiin ja siitä matka jatkui aamutunteina takaisin Köninngsbergiin."
--------------
Tällainen teoria on tosiaan esitetty jo Mauno Jokipiin kirjassa Jatkosodan synty. On myös kirjoitettu vastaavia mielipidekirjoituksia.
Minusta on kuitenkin hyvin valitettavaa, että sellainen tärkeä asia esitetään totena, josta ei ole tehty tieteellistä tutkimusta suorine lainauksineen ja tarkkoine lähdeviitteineen luotettaviin lähteisiin.
Eri teorioissa ja mielipidekirjoituksissa - kuin myös sotapäiväkirjamerkinnöissä on huomattavia ristiriitaisuuksia. Sellainen lento on saattanut tapahtua, mutta minusta siitä ei ole oikein puhua varmana asiana ennen kuin asia on todistettu.
Mahdollisen lennon yhteydessä olisi erittäin mielenkiintoista tietää esimerkiksi se, että:
a) oliko lennolle Suomen valtiojohdon ja/tai sotilasjohdon lupa?
b) jos oli lupa, niin oliko lennosta tiedotettu ilmavoimille ja ilmatorjunnalle?
c) vai lensivätkö sakut tahallaan ilman lupaa Suomen rajan ylitse Venäjän puolelle?
d) vai eksyilivätkö sakut Suomen ilmatilassa ja siten kyseessä oli tahaton ilmatilan loukkaus?
e) vai eivätkö lentäneet ollenkaan operatiivisia lentoja Suomen alueelta Venäjän alueelle - Suomihan oli ne kieltänyt:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Jatkosodan_alku.htm
f) jos koneet todella lensivät Suomen rajan ylitse, niin mitä ne koneet konkreettisesti tekivät Venäjän ilmatilassa? Suorat lainaukset ja tarkat lähdeviitteet luotettaviin lähteisiin?
------------
Mainitsemasi miinoituslento EI tapahtunut Suomen ilmatilan kautta, vaan Suomen eteläpuolitse. Ole tarkkana, mitä kirjoitat. Pommituslennosta on epäselvyyksiä.
Nimittäin jos virheellinen teoria kerrotaan totuutena moneen kertaan, niin joku voi jopa luulla teoriaa totuudeksi - kuten suomalaisten sotilaiden teloitukset 1944.
Sitä teoriaa on väitetty totuudeksi lukemattomia kertoja nimenomaan anonyymien lähteiden toimesta. Minä en anna mitään arvoa anonyymeille väitteille - mutta kun niitä anonyymejä väitteitä esitetään tarpeeksi monta kertaa, niin joku voi luulla niitä totuudeksi. Sotahistorioitsijalle on tärkeää muistaa lähdekritiikki.
Miinoituslennosta suora lainaus ja tarkka lähdeviite:
"Sen suoritti Itä-Preussista emo Kampfgruppe 806:n neljätoista Ju 88 -konetta majuri Emigin johdolla. Startti oli 22.6. klo 00.10. Meren päällä lentäen koneet kiersivät Itämerta ja Suomenlahtea pitkin paikalle. Ylläkkö aikaansaatiin lopuksi lentämällä aivan matalalla Inkerinmaan päällitse ja lähestymällä Kronstadtinlahtea klo 3.05 Leningradista päin. Kronstadtin ilmatorjunta oli niin hämmästynyt, että ainoatakaan laukausta ei ammuttu. 28 magneettimiinan pudotus sujui kuin harjoituksissa. Johtokoneessa mukana ollut suomalainen yhdysupseeri opasti sitten ryhmän Kotkan kohdalla ollutta sovittua sisääntuloväylää Utin tyhjennetylle kentälle tankkaamaan."
(Professori Mauno Jokipii, Jatkosodan synty, sivu 581)
Eli se miinoituslento EI lentänyt Lappeenrannan läheltäkään, vaan Suomenlahden eteläpuolitse ja lopulta Pietarin Suunnasta Kronstadtiin. Miinoituksen jälkeen Kotkan kautta Uttiin.
Tuolla on lisää tarinaa aiheesta: http://areena.yle.fi/audio/1613420 .
Miinoituslennossa ei ole enää epäselvyyksiä. Pentti Manninen, http://www.kolumbus.fi/sil/, Suomen ilmailuhistoriallisen lehden päätoimittaja on tehnyt arkistotutkimuksen asiasta. Tulokset löytyy viime vuoden viimeisestä numerosta. Ohessa lennosta lyhyt tiivistelmäni:
"22.6.1941 lensi Königsbergistä Etelä-Suomen ilmatilan kautta reittiä Salo - Lohja - Utti - Lappeenranta - Vuoksen suunta - (Terijoki - Kronstadt) 12 saksalaista Junkers JU 88 -pommikonetta miinoittamaan Kronstadtin meriväyliä ja Vienanmeren kanavaa. Suomalaiset ilmavalvontayksiköt näkivät koneet mm. Utissa klo 02.00, Luumäellä klo 02.01-02.27 ja Lemillä klo 02.00-02.25. Taavetti Heikkisen havainto 02.30 sopii edellisiin erinomaisesti.
Paluulennnolla koneet tankattiin Utin lentokentällä. Ensimmäiset koneet laskeutuivat 03.15 ja viimeiset 03.50. Koneet jatkoivat paluumatkaansa Utista 05.30 alkaen.
Edellä oleva tieto on ilmailuhistorioitsija Pentti Mannisen seikkaperäiseen tutkimuksen tulos saksalaisten miinoituslennosta. Tiedot perustuvat saksalaisiin, suomalaisiin ja myös venäläisiin arkistolähteisiin. Mannnisen tutkimustulos on luotettava. Tutkimus on toistettavissa ja lähteet ovat osoitettavissa. Lähdekritiikki tutkijalla on jo aiemmissa tutkimuksissa osoitettu. Onneksi olkoon Pentti Manninen, olet selvittänyt yhden Suomen sotahistoriaan liittyvän tabun.
Jos Taavetti Heikkisen päiväkirjat olisi julkaistu vaikkapa viime vuonna, hänen havaintonsa saksalaisista 22.6.1941 olisi aiheuttanut lähinnä kummastusta siitä, mitä hän oli oikeasti nähnyt. Nyt tieto vain vahvistaa tutkimustulosta, ollen tietenkin siksi arvokas."
Jos ylläoleva on totta, niin sitten miinoituslentoja on ollut kaksi erillistä.
Yksi, jossa oli mukana kapteeni Ervi ja joka EI lentänyt Suomen ilmatilan kautta, vaan Suomen eteläpuolitse ja lopulta idästä Kronstadtiin.
Toinen josta kerrotaan yllä ja olisi kulkenut Königsbergistä Suomen ilmatilan kautta.
Niin kauan, kuin en ole nähnyt suoria lainauksia ja tarkkoja lähdeviitteitä, niin asia on kuitenkin kannaltani todistamaton - eli mielipidekirjoitus.
Jos Pentti Mannisen tutkimus todella perustuu saksalaisiin arkistolähteisiin, niin tutkimuksesta pitäisi selvitä vastaukset lähdeviitteineen mm. seuraaviin kysymyksiin:
1. Jos koneita oli 12 kpl, niin se vastaisi lähinnä suomalaista laivuetta ja saksalaista lentuetta. Minkä lentorykmentin mikä lentue oli kyseessä?
2. Kuka oli kyseisen lentueen komentaja ja johtiko hän lentuettaan sillä lennolla ilmassa?
3. Mikä tai mitkä kohteet kyseiselle sotalennolle oli käsketty? Miinat? Pommit?
4. Oliko lentueelle käsketty lentoreitti? Jos, niin millainen?
5. Oliko mahdollinen käsky lentoreitistä tullut lentorykmentin komentajalta vaiko vieläkin korkeammalta taholta? Jos, niin mistä?
Sen verran vielä palaan, että toki Ju-87-konetta kutsuttiin pääsääntöisesti Stukaksi, eli suomeksi syöksypommittajaksi, mutta nimitystä kyllä toisinaan käytettiin Saksassa myös Ju-88 koneesta, sitä kutsuttiin "Isoksi Stukaksi", mikä kirjallisesti on myös oikein. Minulla on tonnikaupalla kirjallisuutta Luftwaffesta, ja netistäkin löytyy mainintoja.
Suomalaiset käyttivät Ju-88-konetta myös pystypommitukseen, kunnes pystypommituksista luovuttiin siivissä ilmenneen väsymismurtumien takia.
Yritän vain etsiä Heikkisen logiikkaa tässä, ei sen kummempaa.
Sitä en ole väittänytkään, että Oulun Stukat olisivat lentäneet Lappeenrannan yli, kunhan mainitsin että Oulusta lennettiin Kiestinkiin, mikä ei sekään ollut aivan lyhyt keikka. Näistä lennoista kertoo muiden lähteiden lisäksi monta kertaa Kalle Päätalo Iijoki-sarjassaan.
Korostan edelleen, ettei kukaan ole todistanut, että suomalaisilta kentiltä olisi tehty ensimmäistäkään taistelulentoa Venäjälle ennen 22.6.1941 kello 6.05, josta alkaen Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun aloittaen Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan.
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Kello_6_05_alkaen.htm
Haluan tutkia suurennuslasin kanssa jokaisen väitteen, että Suomen rajan ylitse olisi hyökätty Venäjän alueelle ENNEN 22.6.1941 kello 6.05.
Sellaisia väitteitä on tullut lähinnä anonyyminä.
Kyllä sinun on nyt Jussi uskottava, että kyseinen pommituslento tehtiin Suomen kautta, mutta ei sinun määritelmiesi mukaan Suomen kentiltä. Uttia käytettiin vasta paluumatkalla. Professori Ohto Manninen on tarkastanut ja verranut Pentti Mannisen tiedot. Oikeita ovat. Mitä Erviin tulee, niin sen ovat molemmat Manniset ratkaisseet myös samalla tavoin. Hommaa nuo lehdet. Niissä on meneillään 3-osainen kirjoitussarja saksalaisten miinahyökkäyksestä.
Jarmo: "Kyllä sinun on nyt Jussi uskottava"
-----
Kuuleppas Jarmo - sotahistorioitsija EI SAA uskoa mitään väitteitä.
Olen tilannut kyseiset lehdet - ja jos niissä on mainittu uskottavat lähteet tarkasti ja oikein (kuten tutkimusten lähteet pitää ilmoittaa), niin tilaan itselleni kopiot niistä lähteistä (Saksan arkistoista) ja luen ihan itse mitä niissä lähteissä sanotaan.
Vertaan tietoa muihin lähteisiin ja teen ihan itse johtopäätökset. Minun EI tarvitse uskoa ketään - vaikka hänellä sattuisi olemaan everstiluutnantin ruusukkeet kauluksessa tai käyttäisi titteliä päätoimittaja.
Kokeilin Googlella hakua "Ju-87 Stuka" (nimenomaan lainausmerkeissä) - löytyi 288 000 osumaa.
Kokeilin Googlella hakua "Ju-88 Stuka" (nimenomaan lainausmerkeissä) - löytyi 1540 osumaa.
Eli tosiaankin löytyy marginaalinen asiaa tuntematon porukka (0,5%), joka käyttää myös Ju-88sta sanaa Stuka.
Jussille: Luftflotte-asia tuli aikoinaan esille myös KareliaForumissa, jonne siteerasin yhäkin netin arkistosta löytyvän sivun http://www.oocities.com/finnmilpge/fmpg_lw_lfl1.html (copyright Harri Anttonen) tietoja: ”at 3:05 am on 22.6. 14 Junkers Ju 88A-5 bombers of Kampfgruppe 806 reinforced with four planes of Kette 1. Staffel / Küstenfliegergruppe 506 (Ke.1./Kü.Fl.Gr.506) flew from East Prussia and mined the passages from Kronstadt naval base west from Leningrad using heavy BM 1000 mine-bombs (2 mines / plane). Soviet anti-aircraft guns didn't shoot attacking planes.
On 22.6.1941 another German bomber formation (either from KG 1, KG 76 or KG 77) of I. Fliegerkorps (Commander Generalleutnant Helmuth Förster) with Junkers Ju 88A-1/A-5 planes flew through the Finnish airspace and attacked against the Canal of Ladoga and Sea Channel of Leningrad - Kronstadt. The city of Leningrad was not bombed during these initial missions and all targets were military ones.
After completing their missions all about 50 German bombers directed to Utti airbase where they were refuelled and continued back to their home bases in East Prussia.”
Mitä mieltä olet näiden sivulla olevien tietojen luotettavuudesta?
En osaa sanoa ovatko luotettavia, mutta ainakin terminologiassa on virheitä.
Miinapommi on lentopommi, jolla ei suinkaan miinoiteta mitään vaan pommitetaan.
Lentokoneesta pudotettavat laivoja vastaan tarkoitetut merimiinat ovat ihan eri asia.
On tapahtunut lentokoneista merimiinojen pudotus Kronstadtin laivaväylille - se tapahtui saksalaisten pommikoneiden toimesta. Koneet starttasivat Saksan Itä-Preussista ja lensivät Suomen eteläpuolitse (ei Suomen ilmatilan kautta) ja koukkasivat Inkerinmaan kautta tullen lopuksi Pietarin suunnasta Kronstadtiin ja pudottivat miinat.
Keskustelua käydään toisesta lento-osastosta, joka tietääkseni pommitti lentopommeilla. Sen osaston lentoreittiä ei ole tähän mennessä todistettu vaan siitä on esitetty teorioita ja mielipiteitä. Jos se on lentänyt Suomen ilmatilan kautta niin seuraaviin kysymyksiin täytyy saada vastaus:
1. Oliko Suomen poliittinen ja/tai sotilasjohto antanut luvan lentää Suomen ilmatilan kautta?
2. Jos lupa oli annettu, niin oliko luvasta tiedotettu ilmavoimille ja ilmatorjunnalle?
3. Mikä reitti kyseiselle lento-osastolle oli käsketty, jos oli käsketty?
4. Jos lentoreitti oli käsketty niin miten korkealta taholta käsky oli tullut (laivueenkomentaja, lentorykmentin komentaja, ilmavoimien komentaja)?
Kiitos Juhanille napakasta kirja-arvostelusta. Joulupukki melkein toi tuon kirjan minulle mutta melkein. Sain toisen kirjan kuitenkin pukilta tai oikeastaan asepalveluksensa äskettäin hienosti suorittaneelta pojaltani. Jarmon kirja on hankintalistalla. Mutta ensin täytyy käydä läpi tuo Mosierin kirja ("Deathride") ja siinä sitä onkin työtä kun ei tuo englanninkieli ole aivan loistava joskin suhteellisen hyvin hallussa luetun osalta kuitenkin. Onneksi on tuo nettisanakirja ulottuvilla.
Noista Taavetin päiväkirjamerkinnöistä Juhani teki tärkeän havainnon. Niihin ei todellakaan kannata sokeasti luottaa. Niiden perusteella ei siis tutkimuksellisesti voi vielä tehdä lopullisia johtopäätöksiä mihinkään suuntaan ellei muu lähdemateriaali sitä tue. Vielä monumentaalisempi munaus tehdään jos käydään haastattelumatrikkelien kautta vetämään historinatutkimuksessa mutkia suoriksi, kuten Heikki Ylikangas on viime vuosina tehnyt. Muistelutiedot ovat viheliäisempiä tapoja kävellä hyllävälle suolle. Jos niihin luottaisi niin, Kajaanin kuuluisan Alkoin ryösti sotatalvena Raappanan divisioonaan kuulunut porukka. Kyseessä oli kuitenkin - kuten tiedämme - Vihman divisioonan miehet.
Jotkut veteraanit eivät enää muista, ymmärrettävää kyllä, edes tarkalleen millä rintamalohkolla he vaikkapa viimeisenä sotakesänä sotivat. Tässä suhteessa tutkijoiden latu on jo ummessa. Kompassin neulan pitää sojottaa siten arkistoihin. Eipä silti, kyllä esim. Kansa Taisteli lehden historia palvelee myös omalta osaltaan tutkimusta. Mutta tarkkana saadaan olla. Ihmisen muisti saattaa jo vuorokauden sisällä tehdä yllättäviä tepposia, kuinka sitten vuosikymmenien aikana.
Muistelut ja muistelmat ovat hyvin eritasoisia - kuin myös jälkeenpäin julkaistut päiväkirjat.
Minusta esimerkiksi Risto Rytin päiväkirjat ovat hyvinkin lukemisen arvoiset.
Minullakin on tarkoitus urakoida se Mosier - ja monta muutakin kirjaa.
Jos vielä palataan siihen "miinoituslentoon", niin Saksan ilmavoimien arkistot ovat se oikea lähde tutkia mitä todella tapahtui.
22.6.1941 saksalaisten lennoista on esitetty "miljoona" anonyymiä valhetta ja joitakin teorioita sekä mielipiteitä. Sen kanssa pitää olla erityisen tarkkana.
Jokainen saa tietenkin uskoa ihan mitä hyvänsä - onhan Suomessa uskonnonvapaus.
Mielipiteen vapauskin on, mutta ei pidä mennä käskemään ketään uskomaan - mieluummin pitää esittää vakuuttavat todisteet suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein. Lähdeviite EI ole "saksalaiset ja venäläiset arkistot".
On pidettävä mielessä, että Venäjä ja kommunistit ovat järjestelmällisesti väärentäneet sotahistoriaa - ja levittäneet niitä valheita myös lännessä.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 35 kommenttia