Jussilta Uutisia ja tietoa

Miten Suomi aloitti Jatkosodan? Millä sotatoimella?

Jussi Jalonen esitti blogissaan väitteen: "Totta kai Suomi aloitti jatkosodan." Kontekstina oli keskustelu laittomasti sotasyyllisiksi tuomittujen suomalaisten poliitikkojen tuomioiden purkamisesta - jota Jussi Jalonen tuntui vastustavan.

Asiaa on käsitelty useissa eri kirjoituksissa, mutta Jussi Jalonen ei ole edelleenkään vastannut kysymykseen millaisella sotatoimella Suomi olisi "totta kai" aloittanut Venäjän ja Suomen välisen Jatkosodan.

Kerrataanpa Jatkosodan alusta tunnettuja ja todistettuja faktoja:

1. Venäjä hyökkäsi todistetusti Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05. Mm. pommittamalla lentokoneistaan Suomen aluetta ja ampumalla tykistöllään Suomen aluetta.

2. Suomalaiset sukellusveneet suorittivat Venäjän miehittämänä olleen Viron rannikon miinoituksen alkaen 22.6.1941 kello 07.38. Se oli tärkeää tehdä ajoissa, jotta Suomi mm. ennättäisi valmistautua puolustamaan strategisesti erittäin  tärkeää Ahvenanmaata ennen Venäjän hyökkäystä sinne. Mannerheim ja Ryti olivat varmoja että Venäjä hyökkää jälleen Suomen kimppuun - ja he olivat oikeassa.

3. Suomalaiset ja saksalaiset olivat toki keskustelleet keskenään siltä varalta, että Venäjä taas hyökkää Suomen kimppuun - mutta väittääkö joku ihan tosissaan keskustelun olevan sotatoimi? Aloittiko Suomi Jatkosodan Venäjää vastaan keskustelemalla saksalaisten kanssa?

4. Venäjällä oli Suomen Hangossa voimakas sotilastukikohta, josta Venäjä valmistautui hyökkäämään Helsinkiin. Suomi oli joutunut suostumaan Venäjän vaatimuksiin sotilaallisesta kauttakulusta Helsingin vieritse Hankoon - se oli Suomen kannalta erittäin vaarallista.

Saksa halusi kuljettaa lomalaisia Suomen alueen kautta Pohjois-Norjasta Saksaan ja takaisin. Suomi hyväksyi kauttakulun tasapainottamaan jo Suomen alueella olevia Suomelle vaarallisia Venäjän joukkoja. Huom! Myös Ruotsi salli saksalaisten joukkojen kauttakulun. Väittääkö joku sen olleen sotatoimi Venäjää vastaan että Suomen alueella oli saksalaisia joukkoja?

5. Suomi oli nimenomaan kieltänyt saksalaisilta esimerkiksi operatiiviset lennot Suomen alueelta, vaikka saksalaisilla koneilla oli oikeus lentää Suomen alueella. Suomi oli esittänyt Saksalle ehdoksi sotaanlähdölleen että Venäjä ENSIN hyökkää Suomen kimppuun.

Saksan sodanjohto pyysi Suomelta lupaa aloittaa operatiiviset lennot Suomen alueelta perustelunaan että Venäjä oli jo hyökännyt Suomen kimppuun. Suomi myönsi sen luvan alkaen 25.6.1941 kello 00.00.

6. Everstiluutnantti Jarmo Nieminen on ystävällisesti antanut joukon linkkejä, jotka todistavat Suomen ilmatilassa lennelleen lentokoneita (ainakin osa oletettavasti saksalaisia) sinne sun tänne:

84. Kevyt ilmatorjuntajaos 1941–1943 (16222, 18.6.1941 - 18.1.1943)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2820179
Kenttälentovarikko 1 1941–1941 (14405)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2725958
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2725962
Jalkaväkirykmentti 5. Esikunta 1941–1942 (9235, 10.6.1941 - 31.12.1942)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4958575
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4958576
Jalkaväkirykmentti 5. I pataljoona 1941–1941 (9328, 18.6.1941 - 4.8.1941)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4963123
Jalkaväkirykmentti 5. II pataljoona 1941–1942 (9347, 8.6.1941 - 31.12.1942)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4963811
Jalkaväkirykmentti 5. III pataljoona 1941–1941 (9358, 11.6.1941 - 19.12.1941)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4964410
111. Kevyt ilmatorjuntapatteri 1941–1941 (16696)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2838539
111. Kevyt ilmatorjuntapatteri. I jaos 1941–1941 (16700, 20.6.1941 - 1.9.1941)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2838639
111. Kevyt ilmatorjuntapatteri. II jaos 1941–1942 (16706)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2838739

Väittääkö joku ihan tosissaan, että lentokoneiden lentely Suomen ilmatilassa sinne sun tänne olisi ollut Suomen sotatoimi Venäjää vastaan? Että Suomi olisi "totta kai aloittanut Jatkosodan" siten, että Suomen ilmatilassa on lennellyt lentokoneita sinne sun tänne?

Kukaan ei ole nimittäin esitänyt todisteita siitä, että ne koneet olisivat hyökänneet Venäjän alueelle. Mikä oli pommituskohde ja mihin kelloaikaan? Muitakin kysymyksiä toki nousee. Edes kyseisen haamuosaston johtajasta tai mistä lentorykmentistä (tms.) koneet olisivat olleet ei ole esitetty todisteita.

On myös esitetty väitteitä että väitetty hyökkäys Suomen ilmatilan kautta olisi tapahtunut Suomen luvalla. Mikä sen luvan antanut instanssi tai henkilö oikein on? Milloin ja miten se lupa on annettu? Yllä olen näyttänyt toteen, että saksalaisilla oli KIELTO hyökätä Suomen alueelta. Odotan todisteita siitäkin että lento olisi tapahtunut Suomen suostumuksella. Väite ei ole todiste.

-----

Kuriositeettinä mainittakoon että 21.6.1941 Venäjän kommunistisen puolueen keskuskomitean poliitbyroon istunnossa annettiin toveri Meretskoville Pohjoisrintaman komentajan tehtävä. Samalla toveri Kuznetsov määrättiin Pohjoisrintaman Sotaneuvoston jäseneksi.

Rintaman (Armeijaryhmä) perustaminen merkitsi sotaa - rauhan aikana Venäjällä oli sotilaspiirit, eikä rintamia. :)

Venäjä keskitti Suomea vastaan nimenomaan hyökkäysjoukkoja käydäkseen taas kohta voimakkaaseen maahyökkäykseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Pekka Heliste

Carl-Fredrik Geust,
Suomen Sotahistoriallinen Seuran hallituksen jäsen on kerännyt tietoa erityisesti ilmaoperaatioista

Suomen koneet maalattiin maasto-ja itärintamatunnuksin 17.6 joten NL ei voinut erottaa ovatko liikkeellä suomalaiset vai saksalaiset

Malmi, Utti, Luonetjärvi, Kemi, Rovaniemi, Kemijärvi luovutettiin saksalaisille 16.6.41 alkaen

Miinoja Kronstadtiin 22.6.1941:

Kaksi Ju 88 osastoa (25 kpl KGr 806:sta sekä >2 kpl KGr 506:sta) Prowehrenista klo 23.00…00.10.
–toinen osasto Etelä-Suomen ja Kannaksen kautta
–toinen Suomenlahden ja Inkerinmaan kautta Kronstadtiin (matkustajana kapt P.Ervi).
•27 miinaa Leningradin merikanavaan klo 03.05. It tulitti, ei osumia.
–NL-väitteen mukaan 2 pudotusta
•7 IAP (Suurmerijoki) ”karkotti ilmatilan loukkaajat”.
•Uttiin klo 03.15…03.50; tankkauksen jälkeen takaisin Prowehreniin klo 04.30 alkaen.

Sillä ei ole merkitystä oliko koneilla lupaa, Suomi ei estänyt ja tankkasi koneet Utissa.Mukana oli suomalainen todistajakin, yhteysupseeri,jolta Geust on kerännyt tiedot

Suomen johdon taktiikka oli odottaa jotain NL toimenpidettä, joka voitaisiin todentaa hyökkäykseksi. Näin voitaisiin tulkita NL hyökkääjäksi . Kuten Heinrich totetsi saksalaisille, suomalaisista 46 % on sosialisteja ja Suomen hyökkäys johtaisi siihen, että osa joukoista voisi kieltäytyä tai jopa kapinoida.

Sisäpoliittisesti oli siis tärkeää osoittaa NL muodollisesti sodan aloittajaksi

Operaatio Kilpapurjehdus (Ahvenanmaan miehitys) aamuyöstä 22.6.41:

Ahvenanmaa oli jo silloin demilitarisoitu

57 BAP havaitsi 15 aluksen saattueen Kihdinselällä
–pl. Väinämöinen, Ilmarinen, tykkiveneet Uusimaa, Turunmaa ja Hämeenmaa, miinalaiva Louhi sekä kuljetusaluksia

Klo 06.03 kaksi SB-lentuetta (4 + 3 konetta) pommitti, ei vaurioita. Pommit mereen ja Alskärin linnakesaarelle. Laivat avasivat tulen, ei osumia.

Eli tuo Putkisen paljon mainostama "sodan aloitus" oli kansainvälisessä merkityksessä vain pieni välikohtaus, jolla pyrittiin estämään Suomen sopimusten vastainen Ahvenamaan miehitys

Suomi joutui propangandasyistä muokkaamaan pienestä välikohtauksessat "sodan aloituksen", sillä Suomella oli jo joukkoja menossa rajan yli itään eli Marttinan joukkoja Stalinin kanavalle.

Juhani Putkinen

"Operaatio Kilpapurjehdus (Ahvenanmaan miehitys) aamuyöstä 22.6.41:

Ahvenanmaa oli jo silloin demilitarisoitu"

-----

Todellisuudessa Suomi vain täytti velvollisuutensa pyrkiessään estämään kolmansia osapuolia miehittämästä Ahvenanmaata:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Opera...

Operaatio Kilpapurjehdus EI voinut olla sotatoimi, jolla Suomi olisi "totta kai aloittanut Jatkosodan".

-----

Operaatio Kilpapurjehdus

Suomi on velvollinen suvereenina valtiona estämään vierasta valtiota käyttämästä sotilaallisesti hyväkseen Ahvenanmaan aluetta. Tämä velvollisuus Suomella on ollut koko itsenäisyytensä ajan - mukaanluettuna Talvisodan ja Jatkosodan aikana.

Tilannetta on hankaloittanut ja hankaloittaa Ahvenanmaan demilitarisointi, joka on tehty kansainvälisellä sopimuksella jo vuonna 1921.[i]

Kyseisessä sopimuksessa on kuitenkin poikkeuksia demilitarisointiin koskien ajankohtia, jolloin Itämeren piirissä on sodan uhka tai sotatila:
6 Artikla.

”Sodan aikana pidetään 2 artiklassa mainittua vyöhykettä puolueettomana alueena, eikä sitä saa välillisesti eikä välittömästi käyttää tarkoitukseen, joka on jossain yhteydessä sotilaallisten toimenpiteiden kanssa.

Kuitenkin on Suomen, jos Itämeri joutuu sodan piiriin, sallittu vyöhykkeen puolueettomuuden turvaamiseksi väliaikaisesti laskea miinoja tämän vesialueelle ja sitä varten ryhtyä sellaisiin laivastotoimenpiteisiin, jotka ovat aivan välttämättömiä. --”
7 Artikla.

”--

Jos Ahvenanmaan saaria taikka niiden kautta Suomen mannermaata vastaan suunnattu äkillinen hyökkäys saataisi vyöhykkeen puolueettomuuden vaaran, on Suomen ryhdyttävä vyöhykkeellä tarpeellisiin toimenpiteisiin hyökkääjän pysäyttämiseksi tai torjumiseksi, siksi kunnes Korkeat Sopimuksentekijät tämän sopimuksen määräysten mukaisesti saattavat puuttua asiaan puolueettomuuden arvossapitämiseksi. --”
Linnoittaminen

Tilanne:

- jossa oli nähtävissä sodan syttyminen Itämeren piirissä;

- ja Suomen puolustusvoimilla oli sangen rajallinen puolustuskyky;

- johti siihen, että Suomi halusi linnoittaa Ahvenanmaan saaria kyetäkseen siten selviytymään velvoitteistaan ja säilyttämään itsenäisyytensä.

Siksi Väinö Tanner otti yhteyttä Ruotsin pääministeri Hanssoniin kirjeitse 31.3.1938: ”Totesin, että vieraan vallan noustessa maihin Ahvenanmaalla Suomen velvollisuus olisi tietysti puolustaa saaristoa, mutta kysyin, kuinka puolustaminen kävisi, kun meillä ei ollut mitään mahdollisuutta varustautua etukäteen mahdollisen hyökkäyksen varalta, nehän tapahtuivat salamannopeasti ilman sodanjulistusta. --

»-- Suomen hallitus on yksimielinen siitä, että kysymys pitäisi ratkaista positiiviseen suuntaan mitä pikimmin. Myös sosialidemokraattisessa puolueessa kannatetaan ajatusta. -- Tiedämme, että asian järjestäminen aiheuttaa melkoisia diplomaattisia vaikeuksia, mutta toisaalta emme epäile positiivista tulosta, jos Ruotsi on mukanamme asiassa. -- » --

Hansson vastasi 7.4.1938. -- He olivat vain odottaneet Suomen hallituksen aloitetta. --”[ii]

”Neuvottelut päättyivät lauantaina 7.1.1939 kello 13, ja kaksi tuntia myöhemmin [Suomen ulkoministeri - jp] Erkko ja [Ruotsin ulkoministeri - jp] Sandler allekirjoittivat suunnitelman. --

Ahvenanmaan kysymyksestä lähetettiin nootit eri valtioille. Myöntävät vastaukset saatiin kevään kuluessa Virolta, Englannilta, Latvialta, Puolalta, Tanskalta, Ranskalta, Saksalta ja Italialta. --”[iii]

”Kansainliiton neuvoston asettama tarkkailija totesi 27.5., että Ahvenanmaan linnoituskysymys koski yksinomaan sopimuksen allekirjoittajavaltioita [Venäjä EI ollut allekirjoittajavaltio - jp]. Neuvostohallituksen valtuutettu Maiski ilmoitti Neuvostoliiton vastustavan linnoitussuunnitelmia.

Ruotsin hallitus peruutti 1.6.1939 Ahvenanmaa-esityksensä ilmeisesti Neuvostoliiton painostuksesta.”[iv]

Siten imperialistinen Venäjä esti Suomea linnoittamasta Ahvenanmaata, jotta Venäjän olisi kohtapuoliin hyökätessään Suomen kimppuun helpompi valloittaa Ahvenanmaa ja koko Suomi.

No, Venäjän hyökättyä Suomen kimppuun, ja siten aloitettua Venäjän ja Suomen välinen Talvisota, Suomi luonnollisesti uskollisena velvollisuuksilleen lähetti heti Ahvenanmaalle joukkojaan ja aloitti saarten linnoittamisen.

Demilitarisointisopimuksen mukaan Suomi olisi voinut pitää alueet linnoitettuna ja joukkonsa Ahvenanmaalla myös Talvisodan päätyttyä, koska Itämeren alue oli sodan piirissä.

Imperialistiselle Venäjälle se ei kuitenkaan sopinut, vaan Venäjä vaati Suomea tuhoamaan linnoitteet - ja Suomi joutui pahassa tilanteessa ollessaan suostumaan Venäjän oikeudettomiin vaatimuksiin.

”Neuvostoliitto pyrki varaamaan itselleen mahdollisuuden vallata sopivalla hetkellä Ahvenanmaa.”[v]
Suunnitelma

Lainaan Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian professori Ohto Mannista: ”Talvisodan aikana, tammikuussa 1940, neuvostolaivasto laati Ahvenanmaan miehityssuunnitelman, joka olisi edellyttänyt noin 20 000 miehen siirtämistä Ahvenanmaalle Virosta ja Latviasta. Perusajatuksena oli maavoimien hyökkäyksellä Oulun korkeudella katkaista Suomi ja laivaston hyökkäyksellä Ahvenanmaalle riistää Suomelta myös sen meriyhteydet. Ahvenanmaalle sijoitettaisiin kevyiden laivastovoimien, sukellusveneiden ja lentokoneiden tukikohdat.

Tarkemmassa Ahvenanmaan valtaussuunnitelmassa (10.9.1940) operaation kohteena olivat Eckerö, varsinainen Ahvenanmaa ja Lemland. Sitten piti vallata muut Ahvenanmaan saariston saaret. Isku oli suoritettava nopeasti ja riittävän voimakkaasti, jotta Ruotsista Suomelle tulevat apuvoimat eivät ehtisi paikalle. Yllätyksen onnistuminen oli mahdollisuuksien rajoissa, koska Suomi syksyllä 1940 pakotettiin purkamaan Ahvenanmaan talvisodanaikaiset puolustusjärjestelyt.”[xi]
Kilpapurjehdus

Kun Suomi sai tiedon tulevasta Venäjän ja Saksan välisestä sodasta, niin Suomi suoritti operaatio Kilpapurjehduksen, ettei Venäjä ennätä valloittaa Ahvenanmaata ennen kuin Suomi ennättää asettua siellä puolustukseen.

Lainaus Suomen hallituksen selonteosta eduskunnalle 25.6.1941: ”Tiesimme neuvostoliiton keskittäneen rajoillemme, erikoisesti Viipurin lääniin joukkojaan. Saattoi olla odotettavissa - ja se uhka on nyttemmin tullut todellisuudeksi, kuten näinä päivinä yhä lisääntyneet, yhä röyhkeämmäksi käyneet ja järjestelmälliseksi hyökkäykseksi muodostuneet alueemme loukkaukset osoittavat -, että Neuvostoliitto pyrkii maamme tuhoamiseen. Näin ilmeisen uhkan alaisina me ryhdyimme kutsumaan reservejämme harjoituksiin, ja Saksan-Neuvostoliiton sodan puhjettua annoimme joukoillemme vuoden 1921 sopimuksen mukaisesti kesäkuun 22 päivänä määräyksen ryhtyä huolehtimaan Ahvenanmaan turvallisuudesta.”[vi]

Operaation nimi on hyvin kuvaava. Professori Mauno Jokipii: ”kumpi ehtisi ennen perille, Neuvostoliitto vai Suomi.”[vii]

”Tässä tapauksessa ei kylläkään ollut varmaa tietoa, tulisiko Neu­vostoliitto tosiaan suorittamaan operaation Ahvenanmaalle. Sitä joka tapauksessa pelättiin, olihan Neuvostoliitto pyytänyt Ahvenan­maata tukikohdakseen englantilaisneuvotteluissa elokuussa 1939 ja välirauhan aikana tarkasti valvonut saariston demilitarisointia uu­den konsulaattinsa avulla.”[viii]

”Operaation mittakaavan tajuaa ottamalla huo­mioon, että yhdessä yössä siirrettiin noin 5000 miestä varusteineen, joihin kuului mm. 69 tykkiä, kahdellakymmenelläkolmella laivalla Suomen mantereelta Ahvenanmaalle.”[ix]

Korostettakoon vielä professori Jokipiin antamaa tietoa, että suomalaiset alukset odottivat aluevesirajalla tiedon siitä, että sota oli todella syttynyt ennen kuin alukset jatkoivat matkaansa Ahvenanmaalle.[x] Suomi otti siinäkin riskin, ettei Suomea päästäisi syyttämään sopimusten rikkomisesta.
Ei muutosta

Tilanne ei ole edelleenkään muuttunut. Suomen on puolustettava Ahvenanmaata - ja Suomen puolustusvoimat ovat varanneet siihen tarkoitukseen joukot, jotka on koulutettu ja harjoitettu ”Kilpapurjehdukseen”. Sodanuhkatilanteessa Suomi lähettää jälleen joukkonsa Ahvenanmaalle toivoen ennättävänsä perille ennen imperialistista roistovaltiota Venäjää.
Jatkosota

[i] Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus. Suomi ratifioinut sopimuksen 28 päivänä tammikuuta 1922.

[ii] Väinö Tanner, Kahden maailmansodan välissä, 1966, sivut 208-209

[iii] Väinö Tanner, Kahden maailmansodan välissä, 1966, sivut 215-216

[iv] Väinö Tanner, Kahden maailmansodan välissä, 1966, sivu 218

[v] Bror Laurla, Talvisodasta Jatkosotaan, 1986, sivu 146

[vi] Bror Laurla, Talvisodasta Jatkosotaan, 1986, sivu 498

[vii] Mauno Jokipii, Jatkosodan synty, sivu 557

[viii] Mauno Jokipii, Jatkosodan synty, sivu 558

[ix] Mauno Jokipii, Jatkosodan synty, sivu 559

[x] Mauno Jokipii, Jatkosodan synty, sivu 559

[xi] Ohto Manninen, Talvisodan salatut taustat, Porvoo 1994

Pekka Heliste

Suomihan oli juuri miinoittanut Suomen lahtea ja Saksan hyökkäys NL:oon esti NL laivaston käytön, joten kysessä oli muista syistä kuin perusteluissa mainituista syistä tapahtuva sotatoimi

Ei historian kirjoituskaan ole arvovapaata ja mainitsemissasi dokumentissa Suomea vain pyritään valkaisemaan viattomaksi kärsijäksi

Eikä tuo 22.6. klo 6:05 käyty pikku kahakka muutu sodan aloitukseksi, eihän sitä pitänyt Suomen johtokaan silloin

"Illalla ulkoministeri Rolf Wittingin vastalause lähettiläs Orloville: ”ei tuntenut asiaa, lupasi selvittää tilanteen”
•23.6.41 pääministeri Molotov ministeri Hynniselle: ”onko Suomi puolueeton"

Eli vielä 23-24.6 selviteltiin tilannetta ja vasta 25.6 pommitutsen jälkeen Suomi totesi olevansa sodassa, mutta silloin suomalaiset sotilaat olivat jo Stalinin kanavalla tuhotöissä

25.6.1941 klo 19 pääministeri Rangell totesi eduskunnan istunnossa sotatilan

Juhani Putkinen

Suomella olisi ollut täysi oikeus todeta heti Venäjän 22.6.1941 kello 6.05 aloittamien hyökkäysten jälkeen Venäjän aloittaneen sodan Suomea vastaan, joten Suomi on jälleen sodassa.

Poliitikoilta otti aikansa tajuta missä mennään - sukkanauhasytytys.

Onneksi sentään Mannerheim ja Ryti olivat jo etukäteen varmoja siitä että Venäjä jälleen hyökkää Suomen kimppuun ja sillä kertaa hyökkäykseen myös varauduttiin.

Juhani Putkinen

"Suomella oli jo joukkoja menossa rajan yli itään eli Marttinan joukkoja Stalinin kanavalle."

-----

Todellisuudessa kaukopartio siviilivaatteissa lähti vasta 22.6.1941 noin kello 22 kun Venäjä oli jo hyökännyt Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05.

Juhani Putkinen

Kirjoituksesta puuttuu suorat lainaukset tarkoin lähdeviittein, joten väitteillä ei ole mitään kerkitystä historiallisen totuuden kannalta.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Juhani Putkinen kirjoittaa:

"Kontekstina oli keskustelu laittomasti sotasyyllisiksi tuomittujen suomalaisten poliitikkojen tuomioiden purkamisesta - jota Jussi Jalonen tuntui vastustavan."

Väärin meni taas. En vastustanut Tossavaisen aloitetta, vaan pidin sitä periaatteessa myönteisenä asiana - mistä tietysti seuraa, että tuo Putkisen ylläoleva väite on taas vain yksi kömpelö vale lisää.

Eivätkä nuo everstiluutnantti Niemisen mainitsemat saksalaiset koneet suinkaan lennelleet "sinne tänne". Kyseessä on, kuten mainittu, Mauno Jokipiin ja Hannu Valtosen todentama saksalaisten lento, jossa on miinoitettu Leningradin merikanava. Lento kulki Suomen valtioalueen läpi, ja operaationsa jälkeen koneet laskeutuivat Utin kentälle. Miten on, osaako Putkinen selostaa, miten puolueettoman maan tulee toimia kun sotatoimiin osallistuneita lentokoneita laskeutuu sen kentille? Yleensä toisen maailmansodan aikana koneet ja miehistöt internoitiin, sen sijaan että ne olisi huollettu, tankattu ja saatettu uudestaan matkaan.

Ja kaikki tämä tietysti tapahtui kello kahden ja kolmen välillä aamuyöllä 22. kesäkuuta, jo ennen tuota Putkisen korostamaa maagista kello viittä yli kuutta aamulla.

Mainittakoon, että Putkinen onkin suurin piirtein ainoa joka tuota aamukuuden kieppeissä tapahtunutta ammuskelua sinnikkäästi jaksaa mainostaa.

Omasta puolestani en tähän keskusteluun sen kummemmin enää viitsi pureutua, koska Putkinen ei näemmä suostu näitä tietoja hyväksymään. Aiemmin esitetyn nojalla pysyn kannassani: Suomi oli vuonna 1941 aktiivinen osapuoli jatkosodan aloittamisessa, ja tämä oli täsmälleen oikeaa politiikkaa. Silloisessa tilanteessa ja Suomen senaikaisessa asemassa Neuvostoliittoa vastaan pitikin hyökätä. Tämä oli oikea ratkaisu.

Kommentointia totta kai saa jatkaa oman blogini puolella.

Pekka Heliste

Itse asiassa nuo miinoituslennot jatkuivat 23.6:

Kronstadtin miinoitus jatkui Suomen kautta

•It pudotti Ju 88 -koneen Etelä-Kannaksen Dibunassa, >3 sotavankia
•Paluumatkalla Ju 88 ympäri Utissa, radisti F. Vammerl kuoli
•Hankoa pommitettiin 3 krt (myös Malmilta)
–yht 38 koneella
•Leningradissa alkoi ennaltaehkäisevän vastahyökkäyksen suunnittelu
–mutta lennot Suomeen kielletty!
•Kreml hyväksyi 24.6.1941 Leningradin sotilaspiirin suunnitelman:
–tuhottava Suomessa olevat pommikoneet ja lentotukikohdat!

Juhani Putkinen

Tulkitsin keskustelusta, että Jussi Jalonen vastusti ns. sotasyyllisten tuomioiden purkamista. Esimerkkilause Jussi Jaloselta: "Lisäksi, tuo postuumi tuomionpurku, vaikka periaatteessa onkin mahdollinen, voi myös merkitä asioiden avaamista kuvaamallasi tavalla."

http://jojalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/91573-le...

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Pitipä oikein silmäillä perintökirjallisuuden hyllyä ja etsiä tuo Jussille niin tärkeä päivämäärä 22.6.1941 klo 6.05.

Ja kappas vain! Löytyi Valittujen Palojen kustantama "Suomi sodassa - talvi- ja jatkosodan tärkeät päivät" vuodelta 1982. Ye-kapteeni Markku Iskaniuksen kirjoittaman artikkelin "Suomen puolustusvoimat kesäkuussa 1941" yhteydessä julkaistu tapahtumakalenterin sivu toteaa:

"22.6. sunnuntai: --- Neuvostoliiton Itämeren laivaston koneet pommittavat panssarilaivoja, Alskärin linnaketta ja tykkivene Uusimaata Suomenlahdella klo 06.05. alkaen - tuloksetta."

Siinä se oli! Mutta. Kalenterimerkinnät jatkuvat:

"Useat saksalaiset pommituslaivueet käyttävät yöllä Utin ja Malmin kenttiä välilaskupaikkana taistelulennoillaan Neuvostoliittoon ja takaisin. Saksalaiset pommittavat myös Hankoa 14.45 alkaen."

Pekka Helisteen yksityiskohtainen teksti mielenkiintoisine lähteineen täsmää nähdäkseni Valittujen Palojen kirjan tietojen kanssa. Putkisen puolustusasema on nyt lujilla, mutta Jussi on epäilemättä päättänyt taistella viimeiseen lähdeviitteeseen!

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Kun yleisteoksista puhutaan, niin lisätään vielä, että onhan tuon viittä yli kuuden ammuskelun maininnut myös Antti Juutilainen taannoisessa "Jatkosodan Pikkujättiläisessä". Hän toteaa, että tapahtuma oli erikoinen siihen nähden, ettei Suomi vielä ollut sodassa mukana, mutta huomauttaa kuitenkin, ettei tapahtumahetkellä tuota sattumaa pidetty juuri välikohtausta kummempana.

Tuula Hölttä

Tuomo K. :"Pitipä oikein silmäillä perintökirjallisuuden hyllyä ja etsiä tuo Jussille niin tärkeä päivämäärä 22.6.1941 klo 6.05."

Tuo ajankohta on mainittu muuallakin.

Risto Rytin puolustus; lyhentämätön näköispainos Risto Rytin omasta puolustuspuheenvuorosta sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä joulukuussa 1945:

”Heti kesäkuun 22 päivän aamulla ryhtyivät venäläiset sotavoimat
hyökkäyksiin Suomen alueella pommittaen ja tulittaen puhtaasti suomalaisia kohteita. Klo 6.05 aamulla sanottuna päivänä venäläiset ilmavoimat pommittivat panssarilaivojamme Sottungan luona; klo 6.15 venäläiset ilmavoimat pommittivat Alskärin linnaketta Turun saaristossa…” jne.

Juhani Putkinen

Kokko: "Siinä se oli! Mutta. Kalenterimerkinnät jatkuvat:

"Useat saksalaiset pommituslaivueet käyttävät yöllä Utin ja Malmin kenttiä välilaskupaikkana taistelulennoillaan Neuvostoliittoon ja takaisin. Saksalaiset pommittavat myös Hankoa 14.45 alkaen.""

22.6.1941 Uttiin laskeutui saksalaisia koneita ilman pommi- tai miinalastia ja lensi Utista ilman pommi- tai miinalastia Saksan Itä-preussiin.

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/lento...

Hangon pommituksista tietoa suorin lainauksin ja takoin lähdeviittein täällä:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Hango...

Siis sellaistakaan ei tehty ainakaan ennen 22.6.1941 kello 6.05 ainakaan Suomen alueelta.

Pekka Heliste

Tärkein havainto onkin noisat Geustin aineistosta, että NL piti saada millä keinolla tahansa hyökkääjäksi sisäpoliittisten syiden takia.

Silloin mikä tahansa kahakka kelpasi syyksi

Olli Pusa

En ole kellonaikoihin perehtynyt, mutta minun ymmärrykseni mukaan Suomi ei noiden kahakoiden vuoksi todennut sotatilaa? Se taidettiin todeta muutaman päivän päästä, kun Neuvostoliitto oli pommittanut suomalaisia siviilikohteita, jolloin iso määrä ihmisiä kuoli? Se ei minusta ollut enää pieni kahakka.

Pekka Heliste

Kommentti olikin vain kannanotto Putkiselle.Todelliset pommitukset alkoivat 25 .6

Mutta Suomi oli jo sitoutunut sotaan, joten NL tekemisillä ei enää ollut väliä.Saksa ei olisi myöskään sallinut suomalaisten poisjääntiä, niin tärkeä osa Suomelle oli varattu

Juhani Putkinen

Silloinkin Suomen liittymisestä sotaan päätti Suomen eduskunta.

Suomen eduskunta EI olisi hyväksynyt Suomen lähtöä hyökkäyssotaan. Mutta KUN Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun, aloittaen Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan, niin eduskunta totesi yksimielisesti Suomen olevan jälleen sodassa.

Samaa asiaa presidentti Ryti selvitti saksalaisille - Suomi sotii vain jos Suomen kimppuun hyökätään.

Ryti saksalaiselle neuvottelijalle Karl Schnurrelle 20.5.41: "me emme, vaikka Moskovan rauha kirveleekin, missään tapauksessa halua ryhtyä hyökkäyssotaan Venäjää vastaan, --. Sellaisessa tapauksessa, jota Hitler näkyy edellyttäneen, nimittäin, että Suomen kimppuun hyökätään, tulemme vastaisuudessa, kuten aikaisemminkin parhaamme mukaan puolustautumaan yksinkin. Olemme luonnollisesti erittäin iloisia, jos tällaisessa puolustussodassa saamme apua ulkoapäin."[xxiv]

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/ehto_...

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Kiitoksia Jussille ystävällisestä sävystä listastani, voin sitä jatkaa Etelä-Suomen havainnoilla ja rajakomppanioiden havainnoilla, niin päättelyä voi siitä kukin tykönään miettiä. Ei tuo homma enään mihinkään muutu.

Lisään tuohon Jussi Jalosen toteamien tutkijoiden joukkoon myös ainoan Suomen sotahistorian professorin Ohto Mannisen, hänelläkin on perusteltu kanta lentelyistä.

Käyttäjän Savolax kuva
Jukka Heikkinen

Eli oliko näin että Suomi käytännössä "ammutti" itseään jalkaan jatkosodan alkaessa?

Juhani Putkinen

Terve Jarmo!

Oliko Sinun mielestäsi saksalaisten lentely Suomen ilmatilassa yhtä kuin "totta kai Suomi aloitti Jatkosodan"? Mielellään kyllä tai ei vastaus.

Käyttäjän kaikupohja kuva
Teemu Roni

Vastaannpa minäkin aluksi:

No eipä se ihan normirutiiniakaan ole, että suvereenin valtion (Suomen) ilmatilassa kruisailee sellaisen valtion (Saksan) sotilaskoneita, joka on valmistellut hyökkäystä naapurivaltioon (Neuvostoliittoon).

Vai mitenkä perkeleessä ajattelit tulkita tuota - Juhani Putkinen.

Juhani Putkinen

Suomen valtion alueella oli Venäjän suuri sotilastukikohta, myös sotilaslentokoneita. Venäjän suunnitelmissa ja aikomuksena oli hyökätä länteen (mm. Saksan kimppuun) maailmanhistorian suurimmin joukoin heinäkuussa 1941. Onneksi Saksa juuri ja juuri ennätti ensin.

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaj...

Käyttäjän kaikupohja kuva
Teemu Roni

Missä Suomen valtion alueella oli venäläinen tukikohta 1941? Ettei vain tullut nyt sinulta harhauttava selitys...

Juhani Putkinen

Venäjä oli aseellisesti pakottanut Suomen "vuokraamaan" Hankoniemen Venäjälle.

Hankoniemi oli siten Suomen valtion aluetta ja venäläissotilaat Hankoniemessä sekä kauttakulussa Hankoniemeen olivat Suomen valtion alueella.

Juhani Putkinen

Saksan suurlähettiläs Suomessa Blücher 11.6.1941 Saksan ulkoministeriölle Suomen määräävässä asemassa olevista miehistä: ”Ainoakaan heistä ei ollut valmis käymään hyökkäyssotaa, mutta kaikki olivat päättäneet puolustautua hyökkäystä vastaan.”[xiii]

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/ehto_...

Juhani Putkinen

Kenraali Waldemar Erfurth:

Helsingin neuvotteluissa Buschenhagenin kanssa kesäkuun alussa: "Suomalaiselta taholta esitettyjen lausuntojen varauksena oli yhä edelleen, että neuvottelujen tulokset koskivat vain sitä tapausta, että Suomi venäläisten hyökkäysten johdosta joutuisi vedetyksi mukaan sotaan." -- "Suomalaiset pysyivät järkkymättä ja pontevasti kannallaan, ettei Suomi milloinkaan aloittaisi hyökkäyssotaa, mutta että koko Suomen kansa yksimielisenä oli päättänyt puolustaa itseään jos sen kimppuun hyökätään."[xix]

[xix] Waldemar Erfurth, Suomi sodan myrskyssä 1941-1944, sivu 28

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/ehto_...

Juhani Putkinen

Ylipäällikkö Mannerheimille annettiin ohje: "Suomalaiset eivät ylittäisi rajaa ennen kuin venäläiset olisivat sen tehneet, eivätkä saksalaisetkaan saisi aloittaa sotatoimia Suomen alueelta käsin. Ulkoministeri Witting ilmoitti tämän Saksan lähettiläälle: "Me olemme niin epämoderneja, että pidämme kiinni vanhoista käsityksistä ja käymme sotaa vain jos meidän kimppuumme hyökätään.""[xxiii]

[xxiii] Ohto Manninen et al Risto Rytin päiväkirjat 1940-1944, 2006, sivu 88

Juhani Putkinen

Saksalainen kenraali Kurt von Tippelskirch kirjoittaa: "Suomen yleisesikunnan päällikön, kenraali Heinrichsin käydessä saksalaisten aloitteesta Saksassa esitettiin ensimmäiset varovaiset tunnustelut, jotka Suomen taholla otettiin viileästi vastaan. Tällöin puhuttiin ensi sijassa Norjassa olevan saksalaisen vuoristojääkäriarmeijakunnan huoltoa koskevista kysymyksistä sekä mahdollisesti yhteistoiminnasta siinä tapauksessa, että Saksan ja Neuvostoliiton välillä syntyisi selkkaus. Suomalainen kenraali sanoi nimenomaan, että hänen maansa taistelisi vain jos sitä vastaan hyökätään."[xxxi]

[xxxi] Kurt von Tippelskirch, Toisen maailmansodan historia, osa II, 1962, sivu 287

Pekka Heliste

Heinrich täydensi,että Suomi ei voi olla aloittajana, koska kansasta 46 5 on sosialisteja ja he voivat kieltäytyä sodasta ja voivat jopa nousta kapinaan

NL aloite tarvittiin , jotta Suomi vois liittyä sotaan ilman sisäisiä ongelmia ja sen vuoksi NL ärsytettiin kaikin tavoin hyökkäämään

Juhani Putkinen

Jaa, että ihan ärsytettiin. :)

Etkö mitään muuta enää keksinyt?

Sinänsä positiivista, että myönsit Venäjän hyökänneen - vaikkakin "ärsytettynä".

Pekka Heliste

"Suomella olisi ollut täysi oikeus todeta heti Venäjän 22.6.1941 kello 6.05 aloittamien hyökkäysten jälkeen Venäjän aloittaneen sodan Suomea vastaan, joten Suomi on jälleen sodassa."

Tuolla perusteella Suomen pitäisi olla sodassa Israelin kanssa.

Vain sotaan pyrkivä aloittaa sodan pikku kahakan vuoksi

Juhani Putkinen

Kysessä EI ollut yksittäinen kahakka:

”Heti kesäkuun 22 päivän aamulla ryhtyivät venäläiset sotavoimat hyökkäyksiin Suomen alueelle pommittaen ja tulittaen puhtaasti suomalaisia kohteita. Klo 6.05 aamulla sanottuna päivänä venäläiset ilmavoimat pommittivat panssarilaivojamme Sottungan luona; klo 6.15 venäläiset ilmavoimat pommittivat Alskärin linnaketta Turun saaristossa; klo 6.45 venäläiset ilmavoimat pommittivat suomalaisia kuljetusaluksia Korppoon luona ja klo 7.55 venäläinen tykistö avasi tulen Hangon vuokra-alueelta ampuen Porsöhön, Storholmaan ja mantereelle. Samana päivänä avattiin Hirsilammen luona, noin 14 km Imatran itäpuolella, Neuvostoliiton alueelta tuli suomalaisia rajavartioita kohden ja Pummangista Petsamossa ammuttiin useita kymmeniä tykinlaukauksia erästä merellä kulkenutta suomalaista laivaa kohti. - -
tykkiveneemme Uusimaa pommitusyrityksen Korppoon länsipuolella."

Tarkat lähdeviitteet artikkelissani:

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Jatko...

Juhani Putkinen

Kannattaa huomata:

1. Venäjä yritti valloittaa koko Suomen jo Talvisodalla, mutta joutui tekemään "välirauhan" pelätessään Englannin ja Ranskan liittyvän sotaan Suomen puolelle - mm. pommittamaan Bakun öljyteollisuutta:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Miksi...

2. Epäonnistuttuaan valloitusyrityksessään Venäjä otti pienen aikalisän ja alkoi valmistautumaan uuteen hyökkäykseen Suomen kimppuun - keskitti myös joukkojaan hyökkäystä varten:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Valir...

3. Venäjän aikomus oli hyökätä länteen maailmanhistorian suurimmin joukoin heinäkuussa 1941 - joukkojen keskitykset hyökkäystä varten olivat täydessä käynnissä, Venäjä perusti Rintamat (Armeijaryhmät) ennen sotaa valmiiksi omaa hyökkäystään varten, Venäjän topografit tekivät valtavan määrän karttoja nimenomaan Venäjän hyökkäystä tukemaan, ei suinkaan puolustusta varten Venäjän alueella, jne.:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaj...

4. Kun sitten Saksa ennättikin juuri ja juuri ensin tekemään ennakoivan iskun itään, niin Venäjä yritti kouristuksenomaisesti toteuttaa tekemiään hyökkäyssuunnitelmia.

-----

Tästä artikkelista voi lukea suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein MIKSI Saksa hyökkäsi itään:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Miksi...

-----

Kun Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05, niin Suomi puolustautui - se oli aivan oikein. Onneksi silloin oli parempi tilanne kuin 30.11.1939 kun Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun aloittaen Talvisodan.

Toimituksen poiminnat