*

Jussilta Uutisia ja tietoa

Turvallisuuspolitiikka

Vihervasemmisto ohittaa poliisin resurssit tarpeettomina

Suomen Turussa tapahtunut terroristinen väkivalta koskettaa, mutta muuttaako se politiikan rintamalinjoja mitenkään? Esimerkiksi seuraavaksi pääministeripuolueeksi hypetetyn vihreiden vaihtoehtobudjetissa poliisin turvallisuusvalvonnan resurssit on tyystin ohitettu.

Feministinen turvallisuuspolitiikka Suomessa on paradoksi

Demarinaiset ja demarinuoret ottivat Helsingin Sanomissa kantaa feministisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolesta (15.6.). Sen lisäksi että mielipidekirjoitus pohjautui perinteiseen tyhjänpäiväiseen oppositioretoriikkaan, se oli myös harvinaisen huono suoritus feministisen metodologian tuntemuksesta. Konkretiaa vailla oleva kirjoitus osoitti demarien pyrkimyksen muita miellyttävään hyvesignalointiin, jossa realismilla ja faktoilla ei ole juurikaan väliä.

 

Eurostoliitto

Sky News uutisoi maanantaina, että Britannian pääministeri Theresa May totesi, että maa on valmis lähtemään Euroopan Unionista mikäli Brexit-sopimuksen ehdot eivät ole riittävän hyvät.

– Me tulemme neuvottelemaan asiasta, mutta kuten olen sanonut, ei sopimusta on parempi tilanne kuin huono sopimus. Olemme valmiit kävelemään ulos. 

Natostakin keskusteltava avoimesti

Avoin keskustelu turvallisuuspolitiikan peruskysymyksistä, myös Nato-jäsenyydestä, on kansallisen vahvuuden merkki. Erilaisten näkemysten esittäminen ei keikuta venettä, vaan päinvastoin tukee ulkopoliittisen johdon toimintaa erityisesti jännittyneessä kansainvälisessä tilanteessa.

Suomen ja Viron tiivistettävä puolustusyhteistyötään

 

 

10.5.2017

Perussuomalaisten Nuorten kannanotto

 

Perussuomalaiset Nuoret haluaa tiivistää Suomen ja Viron välistä puolustusyhteistyötä. Viime päivinä vellonut keskustelu Suomen roolista Viron auttamisessa sotilaallisessa konfliktissa herättää huolta järjestössä. Perussuomalaisten Nuorten mielestä Suomen tulee tiivistää puolustusyhteistyötä eteläisen veljeskansamme kanssa.

Käpykaarti pakenee huonoa valtiojohtoa

Oletko koskaan miettinyt, millaista sota oikeasti mahtaa olla? Se tuskin on elokuvien sankaritarinoita, uljautta, rohkeutta ja pyyteetöntä epäitsekkyyttä, vaan kuolemanpelon sävyttämää rujoa selviytymistaistelua, joka rampauttaa onnekkaimmatkin sen kokeneet joko fyysisesti tai henkisesti. Sotaan joutuessaan harva meistä jäisi historiankirjoihin vuolaasti ylistettynä sankarina, jonka rintaa koristaa kunniamerkit.

Turvallisuutta selonteolla

Puolustusselonteko on herättänyt kovan kuhinan. Sehän kertoo selvin sanoin Suomen sotilaspoliittisen ympäristön näkymistä. Uhkakuvien avaaminen kansankielelle on joidenkin mielestä sodanlietsontaa. Ikävä vain, että näitä uhkakuvia ei ole tarvinnut erikseen keksiä. Ne ovat tarjolla ihan pyytämättä maailmalta meille päin.

Tolkun kansaa?

Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät edelleenkään halua maatamme Naton jäseneksi. Edes se, että Ruotsi liittyisi Natoon, ei saisi suomalaisia Nato-jäsenyyden kannalle.

Aamu-uutisissa asiasta haastateltiin ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajaa Matti Vanhasta ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajaa Mika Karia. Molemmat olivat ilmeisen iloisia tutkimuksen tuloksista. Vanhasen mukaan on hienoa, että maailman tapahtumat eivät hetkauta suomalaisten kantoja. Mika Kari kehuskeli suomalaisten olevan ”tolkun kansaa”.

Trumpin pelko on turmiollista

Yhdysvaltojen uusi presidentti, Donald Trump aloitti virassaan viime kuussa. Jo viime vuoden marraskuusta lähtien, kun Trumpin vaalivoitto varmistui, (sosiaalisissa) medioissa aloitettiin urakalla maalaamaan piruja seinille. Hävinneet ja pettyneet ovat nyt vastanneet populismiin polulismilla sen sijaan, että katsoisivat peiliin ja miettisivät, miksi näin pääsi käymään. Trump oli kotiläksynsä tehnyt, ja siten voittonsa ansainnut, ja on nyt suurvallan johtaja. Sen kanssa joudumme nyt elämään.

He pussasivat Putinia pepulle

Donald Trumpin valinnasta johtuva voimasuhteiden muutos alkaa näkyä Euroopassa, sillä Suomi ja Ruotsi ovat aloittaneet lohen loimutuksen Venäjän kanssa. Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ilmoitti eilen tavoittelevansa aiempaa ”sovittelevampaa suhdetta” Venäjään.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä